Yhteistä sanastotyötä - Sosiaali-, terveys- sekä työ- ja elinkeinoalojen yhteisten palvelujen käsitteet

Sirpa Suhonen

Sanastokeskuksessa on vuosien varrella laadittu lukuisia niin sanottuja toimialakohtaisia sanastoja, joiden laatimiseen ja rahoittamiseen on osallistunut useita kyseisen alan organisaatioita sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Tällaisia sanastoja ovat esimerkiksi vuonna 2006 julkaistu Palo- ja pelastussanasto sekä vuonna 2015 julkaistu Mobiilisanasto. Yhdessä tekemällä on pyritty takaamaan se, että erilaiset näkökulmat tulisivat kattavasti huomioitua sanastoa laadittaessa. Kun viime vuosina olemme laatineet monia sanastoja yhden julkisen hallinnon organisaation toimeksiannosta, myös niissä on pyritty ottamaan huomioon laajempi yhteentoimivuutta edistävä näkökulma.

Viime vuonna laaditussa Sosiaali-, terveys- sekä työ- ja elinkeinoalojen yhteisten palvelujen sanastossa yhteistyö laajennettiin koskemaan useampaa toimialaa. Keväällä 2019 käynnistetty sanastoprojekti oli työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteinen hanke, jonka tavoitteena oli laatia ministeriöiden yhteistyön näkökulmasta keskeisille palveluille harmonisoidut käsitekuvaukset ja määritellä käsitteet siten, että niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi molempien ministeriöiden säädösvalmistelussa. Eri hallinnonalojen yhteinen sanastotyö on erityisen tärkeää julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kannalta, ja siitä hyötyvät sekä järjestelmiä käyttävät viranomaiset ja palvelunantajat että järjestelmiä hyödyntävien palvelujen käyttäjät.

Sosiaali-, terveys- sekä työ- ja elinkeinoalojen yhteisten palvelujen sanastossa on 34 käsitettä. Sanaston käsitteet liittyvät palvelujen lisäksi suunnitelmiin ja henkilöihin. Käsitteiden sisällöt selvitetään määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla ja suomenkielisistä termeistä annetaan suositukset. Lisäksi käsitekokonaisuuksia havainnollistetaan kolmen käsitekaavion avulla.

Työ- ja elinkeinoministeriöllä ja sosiaali- ja terveysministeriöllä oli selkeä tarve yhteisten käsitteiden määrittelylle. Yksittäinen ihminen saattaa tarvita samanaikaisesti useamman ministeriön hallinnon alalle kuuluvia palveluja – varsinkin jos hän on osatyökykyinen henkilö. Hallituksen työkykyohjelma tavoittelee parempaa yhteistyötä osatyökykyisten palvelujen koordinointiin, ja näitä palveluja tarjoavat monet eri tahot. Sanastotyötä voidaan hyödyntää esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteisen työkykyohjelman valmistelussa ja toteutuksessa. Yhteinen ymmärrys käytettyjen termien sisällöstä helpottaa tätä työtä. Tästä on etua myös palvelujen käyttäjälle, kun hänen ei tarvitse opetella kahta eri termistöä.

Tässä esimerkki palvelunantajien ja tarjottavien palvelujen moninaisuudesta Sosiaali-, terveys- sekä työ- ja elinkeinoalojen yhteisten palvelujen sanastosta:

työ- ja toimintakyvyn tuki
toiminta, jossa asiantuntijat tai ammattihenkilöt tukevat asiakkaan työ- ja toimintakykyä tämän työllistymisen tai työssä jatkamisen mahdollistamiseksi

Työ- ja toimintakyvyn tukea voidaan antaa sekä työssä, opinnoissa, työ- ja elinkeinopalveluissa että sosiaali- ja terveyspalveluissa, kuten työterveyshuollossa ja kuntoutuspalveluissa.

Työ- ja toimintakykyä tukevia toimenpiteitä ja palveluja voivat olla esimerkiksi koulutus, palveluohjaus, työhönvalmennus, työn mukauttaminen ja kuntoutus.

Sanastossa käytetyllä asiantuntija-termillä viitataan sekä työ- ja elinkeinohallinnon asiantuntijoihin että kuntien työntekijöihin. Ammattihenkilö taas viittaa sekä sosiaali- että terveydenhuollon ammattihenkilöihin.

Tässä osatyökykyisen henkilön käsitekuvaus Sosiaali-, terveys- sekä työ- ja elinkeinoalojen yhteisten palvelujen sanastosta:

osatyökykyinen henkilö
mieluummin kuin: vajaatyökykyinen henkilö; vajaakuntoinen työntekijä
henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään tietyssä työssä

Osatyökykyisyys voi johtua vammasta, sairaudesta, elämänkriisistä tai puutteellisesta osaamisesta.

Osatyökykyinen voi olla täysin soveltuva johonkin työtehtävään silloin, kun työn vaatimukset vastaavat hänen työkykyään ja osaamistaan. Ks. työn mukauttaminen.

Henkilö voi olla osatyökykyinen tilapäisesti tai pysyvästi.

Työn mukauttaminen tarkoittaa sitä, että sovitetaan yhteen henkilön työkyky ja työn vaatimukset, jotta voidaan varmistaa yhdenvertainen työhön osallistuminen ja työn tuottavuus. Esimerkiksi vammainen tai pitkäaikaissairas henkilö voi olla osatyökykyinen johonkin työhön, mutta täysin työkykyinen johonkin toiseen työhön, kunhan työ ja työympäristö on muokattu hänelle sopivaksi ja käytössä on työntekemistä helpottavia teknisiä ratkaisuja. Työkykyohjelman mukaisesti myönteistä asennetta on pyritty tuomaan esille myös termivalinnassa ja määritelmässä: ei korosteta sitä, että henkilön työkyky tai kunto on jollain tavalla vajaa eikä sanota, mitä häneltä puuttuu, vaan mitä hänellä on.

Sosiaali-, terveys- sekä työ- ja elinkeinoalojen yhteisten palvelujen sanasto tehtiin työryhmässä, johon osallistui työ- ja elinkeinopalvelujen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen asiantuntijoita ja Sanastokeskuksen terminologi. Sanastotyöhön osallistuivat ministeriöiden lisäksi myös Työterveyslaitos ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Sanaston laatimiseen tarvittavan terminologisen työn rahoitti työ- ja elinkeinoministeriö.

Sanastolle järjestettiin julkinen lausuntokierros syksyllä 2019. Ilmeisestikin sanasto koettiin tarpeelliseksi, koska sanastoa kommentoitiin todella paljon. Vaikka sanasto on melko suppea, sanastoon tuli noin 250 yksittäistä kommenttia pariltakymmeneltä eri taholta, kuten kunnilta ja ELY-keskuksilta. Sanastotyöryhmä käsitteli kommentit ja muokkasi niiden perusteella sanastoa tarpeellisiksi katsomiltaan osin. Sanasto valmistui vuoden 2019 lopussa ja julkaistiin tämän vuoden alussa.

Nyt koronakeväänä 2020 yhteistyö eri tahojen ja varsinkin viranomaisten kesken on oleellista, jotta yhteiskuntana ja yksilöinä selviäisimme tästä mahdollisimman pienin vaurioin. Toivottavasti myös yhdessä tehtävä sanastotyö ja sitä kautta yhteisen ymmärryksen lisääminen eri viranomaisten kesken jatkuu tulevaisuudessa. Sanastotyö voi omalta osaltaan auttaa siinä, että yhteistyö sujuu kitkatta, kun osapuolilla on samanlainen käsitys siitä, mitä jokin tekstiin kirjoitettu termi tai tietojärjestelmässä oleva käsite tarkoittaa – viittasi se sitten palveluun, suunnitelmaan, henkilöön tai johonkin ihan muuhun.

Sosiaali-, terveys- sekä työ- ja elinkeinoalojen yhteisten palvelujen sanasto on viety muun muassa Sanastokeskuksen sivuille sekä TEPA-termipankkiin.

Lisätietoja ja palautetta
Lari Anttonen, TEM, etunimi.sukunimi@tem.fi
Ritva Liukonen, STM, etunimi.sukunimi@stm.fi
Sirpa Suhonen, Sanastokeskus TSK, etunimi.sukunimi@tsk.fi