
![]() |
Uusin numero
1 / 2012 Katso sisällysluettelo tästä
|
Suomalaiset ovat ahkeria internetin käyttäjiä. Internetistä haetaan monenlaista tietoa ja koska sitä kautta eri puolilla maailmaa tuotettu tieto on helposti saatavilla, internet sopii myös kieleen liittyvän tiedon lähteeksi – ainakin niille, jotka osaavat harjoittaa lähdekritiikkiä.
Niina Nissilä työskentelee tutkijatohtorina Vaasan yliopiston pohjoismaisten kielten yksikössä. Vaasan yliopistossa pohjoismaisia kieliä ja saksaa opiskellut Nissilä suoritti opiskelijavaihdossa Uumajan yliopistossa liiketaloustieteen opintoja ja päätyi sitä kautta tekemään kandidaatintutkielmansa tilinpäätöksen termeistä. Tutkittavaa riitti graduun ja väitöskirjaan asti. Nissilä väitteli tohtoriksi terminologian alalta vuonna 2008 aiheenaan Taseen käsitteet ja termit – teoreettista kehittelyä käytännön pohjalta.
Nissilän työhön tutkijatohtorina kuuluu monenlaisia työtehtäviä tutkimukseen, opetukseen ja yliopistoyhteisössä toimimiseen liittyen. Nissilä on mukana ruotsin kielen pää- ja sivuaineopiskelijoiden opetuksen suunnittelussa ja opetuksessa. Hän toimii myös toisena VAKKI ry:n julkaisun toimittajista ja kansainvälisen terminologisen tutkimuksen yhdistyksen IITF:n rahastonhoitajana.
Tieteen kansallinen termipankki on Helsingin yliopiston suomen kielen oppiaineessa vuoden 2011 alussa käynnistynyt infrastruktuurihanke, joka rakentaa kaikkien Suomessa harjoitettavien tieteenalojen yhteisen, avoimen termitietokannan tiedeyhteisön ja kaikkien kansalaisten käyttöön. Tieteen termipankkia kehitetään toimivaksi kolmen pilottihankkeen avulla: kasvitieteen, kielitieteen ja oikeustieteen olemassa oleva termistö kartoitetaan ja kootaan pankkiin yhteistyössä tieteenalojen asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on luoda eri tieteenalojen käyttöön helppokäyttöinen ja jatkuvasti ylläpidettävä tietokanta, joka rakentuu talkooperiaatteella yhteistyössä koko maan tutkijoiden kanssa.
Maallikko on asiatuntijaviestinnälle hyvin usein ongelma. Tai toisinpäin: Asiantuntijan viestit ovat maallikolle valitettavan usein ongelmallisia. Kun kodinkoneliikkeessä myyjä napsauttaa päälle myyntipuheensa Full-HD:sta sisäänrakennetulla Bluetooth-synkronisoinnilla, Smarthub-järjestelmästä, neljästä HDMI:stä ja USB-paikoista, hämmentyy ostosreissullaan muutkin kuin sananparsista tuttu Pihtiputaan mummo. Ostajan vakuuttamiseksi tarkoitettu puhe paketoi siaksi säkkiin tuotteen, joka hyllyllä seisoessaan selvästi näyttäisi kuitenkin olevan vehje, jolla pitäisi voida katsoa uutiset ja Lontoon olympialaiset. Mutta uskaltaako siihen tarttua?