Katri Seppälä

Pitkään sanastotyötä tehneenä en voi olla kuin innoissani nykyisistä projekteistamme. Tuntuu, että terminologisen käsitetyön sovellusalueet, jotka nykyisin yhä useammin liittyvät organisaatioiden toiminnan tai digitaalisten palvelujen suunnitteluun ja linkittyvät myös säädösvalmisteluun, tuovat käsitetyön hyödyt esiin aiempaa selvemmin. Valtionavustustoiminnan käsitetyö on erinomainen esimerkki tällaisista projekteista ja siitä, kuinka monipuolisesti käsitetyötä voidaan hyödyntää, kun sen merkitys on sisäistetty. Museoalan ontologiatyö on puolestaan esimerkki siitä, kuinka alalla, jolla on pitkät perinteet ja selkeä tarve aineistojen kuvailulle, on vuosien ajan vähitellen kehitetty ontologiaa entistä kattavammaksi ja paremmin palvelevaksi välineeksi. Myös ontologioiden pohjalta voidaan kehittää erilaisia digitaalisia palveluja, jotka esimerkiksi helpottavat eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

Satu Lindberg & Mari Suhonen

Valtionavustuksia jakaa yli 90 viranomaista tai muuta toimivaltaista toimijaa. Yhdessä nämä toimijat jakavat valtionavustuksia vuosittain noin neljä miljardia euroa, josta noin yksi miljardi on rahapelituottoja. Valtionavustustoiminnan kehittäminen ja digitalisointi -hanke asetettiin valtiovarainministeriössä 11.3.2019. Ennen hankkeen asettamista oli huomattu, että yhtenäisen tiedon saaminen esimerkiksi siitä, millaisille toimijoille valtionavustuksia oli myönnetty tai millaisia vaikutuksia avustuksilla oli saatu aikaan, on nykytilanteessa hankalaa. Osa hankaluudesta selittyy valtionapuviranomaisten tai toimivaltaisten toimijoiden erilaisilla toimintatavoilla ja käsittelyjärjestelmiin tallennettujen tietojen kirjavuudella, mutta myös sillä, miten kukin toimija sanoittaa toimintansa. Valtionavustustoiminnan kehittäminen ja digitalisointi -hankkeen tavoitteena on toteuttaa kaikkia kehitysprojekteja yhteiskehittämisen keinoin. Näin saadaan kuuluviin sekä tulevan toimintamallin uudistuksen toteuttajien että järjestelmän käyttäjien ääni ja voidaan sitouttaa heidät osaksi yhteistä muutosta. Käsitetyö on koko työskentelyn ajan saanut merkittävää tukea Sanastokeskuksen ja CSC Tieteen tietotekniikan keskuksen asiantuntijoilta.

Aino Piehl

Asioiminen ei aina suju kuin tanssi. Hankalista lukukokemuksista ensimmäisenä mieleen saattavat tulla viranomaisten tai vaikka pankkien ja vakuutusyhtiöiden kirjeet ja lomakkeet. Ongelmien ytimessä on tavallisesti kielenkäyttö. Kokemus on yleismaailmallinen. Olipa kieli sitten japani, espanja, ruotsi tai suomi, tuntuvat monien viranomaisten ja yritysten viestit ja ohjeet uuvuttavilta ja vieraannuttavilta. Havainto, että kokemus ja ratkaisutkin ovat pitkälti samoja kielestä ja kulttuurista riippumatta, on tuonut yhteen ihmisiä, jotka työssään pyrkivät vaikuttamaan organisaatioiden kielenkäyttöön. Toisilta oppimista ja yhteistyötä varten on olemassa kaksi kansainvälistä järjestöä ja pääasiassa kansallisella tasolla toimivia järjestöjä.

Päivi Kouki

Yhdistetty Museoalan ja taideteollisuusalan ontologia (MAO/TAO) on erikoisontologia, jonka ylläpitämisestä vastaa nykyään Museovirasto. Museovirasto ja Sanastokeskus ovat kehittäneet etenkin Museoalan ontologian osuutta useissa eri projekteissa vuosien 2015–2020 aikana. Viimeisin Museoviraston ja Sanastokeskuksen yhteisistä ontologiaprojekteista käynnistyi alkuvuodesta 2019 ja keskittyy arkeologiseen esineistöön liittyviin käsitteisiin. Projektissa MAOon lisätään sekä esihistoriallisiin että historiallisiin esineisiin liittyviä käsitteitä.

Esittelyssä englanninkielinen sanastotyön käsikirja Terminology Work – Best Practices 2.0, Heli Katajamäen toimittama Tieteellinen kirjoittaminen tiedeyhteisössä sekä Euroopan muuttoliikeverkoston maahanmuutto- ja turvapaikkasanastosta julkaistu mobiilisovellus.