Katri Seppälä

Norjassa hyväksyttiin huhtikuussa uusi kielilaki. Lain tarkoituksena on turvata kielellisiä oikeuksia ja osaltaan edistää demokratian toteutumista. Käsitetyön näkökulmasta on mielenkiintoista, että laissa on nostettu esiin norjan kielen kehittäminen ja ylläpitäminen kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Vaikka alan asiantuntijat tietävät, että erikoiskielten kehittämistä tarvitaan osana kielellisen demokratian toteutumista, asia ei ole kaikille muille itsestään selvä. Siksi on merkittävää, että Norjassa tulkintaa ei enää tarvitse tehdä lukemalla lakia rivien välistä.

Virpi Kalliokuusi & Johanna Eerola

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lakisääteisenä tehtävänä on vastata sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta tiedonhallinnasta, koodistopalvelutoiminnasta, asiakas- ja potilastietoa koskevista määrityksistä ja luokituksista sekä alan keskeisistä käsitteistä ja termeistä. Tärkeä osa tätä tehtävää on terminologinen työ, jota THL:ssä toteutetaan kolmen keskeisen toiminnon avulla: määrittelevä sanastotyö, koodistopalvelutoimintaan liittyvä terminologinen laadunvarmistus sekä asiasanastopohjaisen TERO-ontologian kehittäminen. THL:ssä on jo melko pitkät perinteet määrittelevästä sanastotyöstä. Viimeisten vuosien aikana on pyritty yhdenmukaistamaan sanastotyön toimintatapoja ja löytämään ratkaisuja, joiden avulla sanastotyötä voidaan toteuttaa mahdollisimman yhdenmukaisesti sanastotyön eri tarpeissa. Yksi osa tätä kehitystyötä on sanastotyötä koskevan hallintamallin suunnittelu ja käyttöönotto.

Riina Kosunen

Keväällä 2018 riemuittiin Opetus- ja koulutussanaston (OKSA) ensimmäisen laitoksen julkistamisesta kahdeksan vuoden sanastotyöurakan jälkeen. Alkuvuodesta 2021 uunista pullahti sanaston toinen laitos. Toista laitosta työstettäessä on pantu järjestykseen esimerkiksi lukiouudistuksen käsitteet, pohdittu varhaiskasvatuksen ruotsin termejä, hiottu ammatillisen koulutuksen englantia ja sulautettu sanastoon oppisopimuskoulutukseen liittyvä käsitteistö. Tässä jutussa kuvataan, miten Opetus- ja koulutussanaston toinen laitos on syntynyt ja millä tavoilla se on ensimmäistä ehompi.

Sirpa Suhonen

Kela ja Sanastokeskus ovat tehneet jo kuudennen päivitetyn ja laajennetun julkaisun Kelan terminologisesta sanastosta (TSK 55), ja se julkaistiin alkuvuonna. Sanastotyön pitkäaikaisena tavoitteena on ollut yhtenäistää, vakiinnuttaa ja selkeyttää Kelan käsitteistöä sekä edistää Kelan ja sen yhteistyökumppaneiden välistä tiedonvaihtoa järjestelmällisen sanastotyön avulla.

Esittelyssä Maija Hirvosen ja Tuija Kinnusen toimittama Saavutettava viestintä. Yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä sekä sanastot Sähköautosanasto ja Kielen asemaan liittyvät termit hallinnossamme.