Pääkirjoitus: Kyllä, terminologista työtä tarvitaan!

Katri Seppälä

Kuten pitkään terminologian alalla toiminut Seija Suonuuti artikkelissaan toteaa, meille terminologeille vastaus kysymykseen sanasto- ja ontologiatyön tarpeellisuudesta on itsestään selvä: kyllä, työn tuloksia tarvitaan. Tiedämme monia erilaisia tilanteita, joissa toimintaa voitaisiin tukea ja helpottaa käsiteanalyysin tulosten avulla. Myös yhteistyökumppanimme ovat samaa mieltä – tai jos joku vielä projektin alussa epäröikin, loppusuoralle päästäessä epäilijät ovat yleensä yhtyneet terminologisen työn kannattajien joukkoon.

Jatkuvana haasteenamme ovat kuitenkin ne, jotka eivät kuulu edellä mainittuun joukkoon, eivät ole terminologisesta työstä kuulleetkaan tai eivät ainakaan ole aiheeseen tarkemmin tutustuneet. Miten selittää, miksi työtä kuitenkin kannattaa tehdä ja teettää, jos työmme tarpeellisuus ja sen mukanaan tuomat säästöt eivät ole selviä kuulijoille? Rahoituspäätöksiä tekevät ovat tottuneet siihen, että säästöväittämien tueksi esitetään laskelmia. Tämä voi alallamme muodostua kompastuskiveksi: Yleensä toiminnoista, joita sanastotyön tulokset tukevat, ei kerätä tilastotietoa, joiden perusteella kannattavuuslaskelmia voitaisiin tehdä. Jos kyse on tietylle toimialalle yhteisen, monen toimijan yhteistyönä toteutettavan sanaston laatimisesta, ei ole realistista odottaa, että viestinnän laatuun vaikuttavia tekijöitä kartoitettaisiin yksityiskohtaisesti ja kuitenkin laaja-alaisesti. Sen sijaan yhden organisaation sisällä on jo paremmat mahdollisuudet tehdä laskelmia tai ainakin arvioita viestinnän sujuvuudesta ja sujuvuuden parantamismahdollisuuksista. Suonuuti kertoo artikkelissaan siitä, millä tavoin sanastotyön tarvetta voidaan selvittää. Artikkeli osoittaa, että vaikka laskelmissa olisikin kyse arvioista, ne havainnollistavat kuinka suurista työ- ja säästömääristä puhutaan silloin, kun on kyse usein toistuvista toimenpiteistä.

Euroopan komission terminologi Saila Rinne kertoo artikkelissaan, kuinka tärkeä laatutekijä termistö on komission käännöstyössä. Komissiossa onkin tehty terminologista työtä jo vuosikymmenten ajan ja työprosesseja kehitetään jatkuvasti. IATE-tietokannan kautta työn tulokset tulevat myös komission ulkopuolella toimivien hyödynnettäviksi. Valtioneuvoston kanslian johtava terminologi Kaisa Kuhmonen puolestaan toteaa kuntasanastohankkeen esittelyssä, että hankkeessa tiedettiin alusta lähtien, kuinka tärkeää on antaa suosituksia termien käytön yhdenmukaistamiseksi erikielisissä kunta-alan teksteissä. Näiden positiivisten esimerkkien voimalla jatkamme työtämme vuonna 2013!