Pääkirjoitus: Ajan hermolla

Katri Seppälä

Viime aikoina tehdyt sanastotyöhön liittyvät projektit ovat osoittaneet jälleen kerran, miten yhteiskunnan tilanne heijastuu sanastotyössä käsiteltäviin aiheisiin ja miten sanastotyöllä voidaan tukea tiedon käsittelyä ja välittämistä.

Ympäristön tilan kehittyminen vaikuttaa merkittävästi nykyiseen ja tulevaan elinympäristöömme, joten ympäristöasioita pohditaan sekä yhteiskunnallisten päättäjien että yksityiselämän tasolla. Jotta voisimme edistää tärkeiden tavoitteiden saavuttamista, tarvitsemme tietoa ja tiedon välittämiseen tarvitaan selkeästi rajattuja ja yhdenmukaisesti ymmärrettyjä käsitteitä. Monikielisen viestinnän asiantuntija Anne Nordling Baltic Sea Action Groupista kertoo artikkelissaan konkreettisin esimerkein, miten käsitteiden selkeyttämisen tarve on tullut esiin säätiön työssä uudistavan viljelyn edistämiseksi.

Sisäministeriön tiedonhallinnan erityisasiantuntija Riina Muurila puolestaan käsittelee artikkelissaan Sisäisen turvallisuuden sanaston laatimista. Työ käynnistettiin sisäministeriön ja ministeriön hallinnonalan virastojen toiminnassa esiin tulleiden tarpeiden pohjalta, mutta varsinkin nykyisessä maailmantilanteessa on helppo ymmärtää sisäiseen turvallisuuteen liittyvien käsitteiden merkitys muillekin asiantuntijoille ja yhteiskunnan tapahtumia seuraaville maallikoille. Muuttuvassa toimintaympäristössä on erittäin tärkeää, että ministeriö suunnittelee myös sanaston tulevaa ylläpitoa.

Viime vuosina digitalisaatiokehityksellä on ollut merkittävä vaikutus sanastotyöhön. Yksi esimerkki tästä on Valtionavustustoiminnan sanasto, jonka laatimiseen Sanastokeskus on osallistunut usean vuoden ajan. Sanasto sisältää laajan valikoiman valtionavustustoimintaan liittyviä käsitteitä, joiden käytön yhtenäistämistarve on noussut esiin erityisesti toiminnan digitalisointia suunniteltaessa. Vastikään valmistuneessa Valtionavustustoiminnan sanaston toisessa laajennetussa laitoksessa sanastoa on täydennetty valtionavustuksella rahoitettavaan toimintaan, vaikuttavuuteen, arviointiin ja talouteen sekä valtionavustuksella rahoitettavassa toiminnassa tarvittaviin resursseihin liittyvillä käsitteillä. Vaikka sanastotyön keskiössä on ollut valtionavustustoiminta, esimerkiksi arviointiin liittyvän käsitteistön selkeyttäminen hyödyttää myös muita kuten Sanastokeskuksen terminologi Mari Suhosen ja CSC:n asiantuntija Pekka Linnan Valtiokonttorin sivustolla julkaistu blogiteksti osoittaa.

Paitsi monenlaista asiantuntemusta, sanastotyössä tarvitaan myös erityisesti käsitetiedon käsittelemiseen suunniteltuja työkaluja. Kun tarjolla on yhteiseen käyttöön tarkoitettu työkalu, kaikkien sanastotyön tekijöiden ei tarvitse käyttää resursseja työkalukehitykseen, vaan niitä voidaan ohjata varsinaiseen käsitetiedon tuottamiseen. Digi- ja väestötietoviraston johtava asiantuntija Riitta Alkula esittelee artikkelissaan Sanastot-työkalun uusinta versiota, joka on tarkoitettu sekä käsitetiedon muokkaamiseen että julkaisemiseen.

Sanastotyön alalla tarvitaan myös kansainvälistä yhteistyötä, jota tehdään esimerkiksi standardoinnin muodossa. Standardoinnin merkitystä avaa tämänkertainen haastateltavamme professori Georg Löckinger. Pohjoismaisesta yhteistyöstä pääsemme nauttimaan 14.–15.6. järjestettävässä Nordterm-tapahtumassa, josta raportoimme lehden seuraavassa numerossa.

Aurinkoista kesää!