Miten Sisäisen turvallisuuden sanasto tehtiin – ja miten työ jatkuu

Riina Muurila

Sisäisen turvallisuuden sanasto julkaistiin helmikuussa. Sanastoa työstettiin vuoden ajan pääosin työpajatyöskentelynä. Sanastossa on 65 käsitettä, jotka liittyvät sisäiseen turvallisuuteen ja yleisemmin sisäministeriön hallinnonalaan. Sanastossa on myös termien englanninkieliset termivastineet, joiden tarkistuksesta on vastannut valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimiala. Varsinaisessa sanastotyössä olivat mukana kaikkien sisäministeriön hallinnonalan virastojen edustajat sekä Sanastokeskus ry:n terminologi. Ilman ammattimaista terminologia istuisimme todennäköisesti yhä työpajoissa määrittelemässä käsitteitä ja keskustelemassa siitä, mikä lähteistä on ensisijainen, ja mitä ovat yhteiskunnan elintärkeät toiminnot.

Motivaatio ryhtyä laatimaan sanastoa sisäisen turvallisuuden aiheista ja ilmiöistä oli karttunut ajan myötä. Semanttisen yhteentoimivuuden merkityksestä vallitsi monissa verkostoissa sekä käytävillä ja kahvin äärellä käydyissä keskusteluissa vähintäänkin yksimielisyys: asialle täytyi tehdä jotakin. Toimeen tarttuminen kävi melko vaivattomasti, sillä yhteentoimivuus koetaan organisaation eri tasoilla ja toimialoilla tärkeänä. Muutamien hallinnollisten välttämättömyyksien jälkeen tuntui huikealta, kun horisontissa siinsi liuta työpajoja sanaston laatimiseksi osaavan terminologin tukemana.

Sanastotyöhön osallistui asiantuntijoita sisäministeriön hallinnonalan kaikista virastoista: Hätäkeskuslaitoksesta, Maahanmuuttovirastosta, Pelastusopistolta, Poliisihallituksesta, Rajavartiolaitoksesta, sisäministeriöstä ja Suojelupoliisista. Virallista työryhmää ei erikseen asetettu, vaan osallistuminen perustui vapaaehtoisuuteen. Olikin ilahduttavaa, että moni asiantuntija pystyi panostamaan sanastotyöhön.

Osalla asiantuntijoista oli aiempaa kokemusta sanastotyöstä, mutta suurin osa oli mukana ensimmäistä kertaa. Kullakin oli oma erityisosaamisalueensa ja jokainen toi siten panoksensa yhteiseen hyvään tehtävänsä ja osaamisensa kautta. Virastojen edustajat alansa asiantuntijoina vastasivat käsitekuvausten sisällöllisestä oikeellisuudesta. Erilaiset katsantokannat ja näkökulmat osoittautuivat työn edetessä rikkaudeksi, joskin välillä oli haasteellista päättää, kumpi tai mikä näkökulma otetaan sanastoon. Konsensus saavutettiin kuitenkin kerta toisensa jälkeen, ja käsitekuvaukset on laadittu niin, että ne vastaavat sisäisen turvallisuuden toimijoiden yhteistä näkemystä.

Sanaston sisältö – määriteltävät käsitteet – muodostui demokraattisesti hioutuen työn edetessä. Ennen työpajoja virastot olivat saaneet ehdottaa muutamia oman toimialansa kannalta keskeisiä käsitteitä, joiden perusteella sanastoon määriteltävät käsitteet valittiin. Työpajojen myötä havaittiin tarve lisätä sanastoon muutama täydentävä käsite, jotta sanaston käsitteet muodostaisivat loogisen kokonaisuuden. Lähtökohtana alusta alkaen oli valita sellaisia käsitteitä, jotka toisiinsa liittyvinä muodostavat käsitekokonaisuuksia.

Osa käsitteistä liittyy kiinteästi sisäiseen turvallisuuteen (esimerkiksi tiedustelun käsitteet), kun taas jotkin käsitteet liittyvät yleisemmin viranomaisten tai organisaatioiden toimintaan, kuten toiminnan tasoja kuvaavat käsitteet strateginen, taktinen ja operatiivinen toiminta. Koska Sisäisen turvallisuuden sanaston on tarkoitus osaltaan täydentää jo olemassa olevia sanastoja, käsitteitä valittaessa otettiin huomioon myös aiemmin laaditut samaa aihepiiriä sivuavat sanastot ja niiden käsitekuvaukset. Osa käsitteistä on lainattu muista sanastoista (esimerkiksi Kokonaisturvallisuuden sanastosta ja Kyberturvallisuuden sanastosta).

Sanastoon valittiin myös sellaisia käsitteitä, joiden sisältö voidaan ymmärtää eri tavoin esimerkiksi organisaatiosta tai toimintaympäristöstä riippuen. Näiden käsitteiden osalta pyrittiin tuomaan selvästi esiin se, mistä lähtökohdasta käsitekuvaukset on laadittu. Organisaatiokohtaisuuksien ja käsitteiden sisällön vaihtelevuuksien kanssa pystyttiin työskentelemään ja etenemään jopa yllättävän helposti. Asiantuntijoiden välistä näkemysten vaihtamista oli usein äärettömän mielenkiintoista seurata. Työpajat olivatkin varsin sivistäviä ja monesti päivän mukavimpia hetkiä. Työpajojen ilmapiiri oli hyvin salliva ja mutkaton, jolloin sijaa jäi perusteltujen asiantuntijanäkemysten lisäksi myös mutulle ja huumorille.

On myönnettävä, että alussa jännitti, miten työpajoissa päästään vauhtiin varsinkin, kun ensimmäisten kuukausien ajan kokoonnuimme vain etäkokouksiin ja emme tunteneet täysin toisiamme entuudestaan. Alussa olikin hienoista järjestäytymistä ja hitautta, mikä varmasti selittyi osin sanastotyön uutuudella ja osin etäkokoustamisen kankeudella. Näinä hetkinä terminologin erinomainen kyky ylläpitää keskustelua hyvillä kysymyksillään, tilannetaju sekä määrätietoinen rauhallisuus korostuivat. Melko pian työpajat alkoivatkin soljua välittömämmin, ja puheenvuoroaan piti hetki malttaa odottaa. Dynamiikka virittyi toisinaan huikeaksi!

Yksi keskeisimpiä kulmakiviä työpajojen sujuvuuden ja siten koko työskentelyn mielekkään edistymisen kannalta oli ehdottomasti terminologin tekemät valmistelut ja aineistojen jakaminen osallistujille riittävän ajoissa ennen työpajaa. Niin ikään itse kunkin oivalliset ja ajattelua haastavat kysymykset olivat avainasemassa ja monta kertaa saimme huomata, etteivät itsestään selviltä tuntuvat asiat olekaan yksinkertaisia. Varsin ilahduttavaa oli huomata, miten moni asiantuntija pystyi osoittamaan työaikaansa sanastotyöhön paitsi osallistumalla työpajoihin, myös valmistautumalla työpajoihin ennakkoon, työstämällä haasteellisia selviteltäviä kysymyksiä työpajojen välissä kollegojensa kanssa ja perehtymällä oma-aloitteisesti käsiteltäviin teemoihin. Niin ikään motivoivaa oli myös se, että esihenkilötaso oli aktiivisen kiinnostunut työn etenemisestä.

Työpajoissa käytiin toisinaan vilkasta ja argumentoivaa näkemysten vaihtoa yhteisymmärryksen ja yksimielisyyden saavuttamiseksi, kun taas toisinaan määriteltävä käsite tai ehdotus määritelmäksi ei kirvoittanut juurikaan mielipiteiden esittämiseen. Toisinaan jokin käsite oli niin spesifi, ettei siihen kerta kaikkiaan ollut näkemystä kuin yhdellä kyseisen erityisalan asiantuntijalla.

Sanastoprojekti oli kokonaisuutena näkökulmia avartava, ajattelua herättelevä, sivistävä ja opettavainen. On hämmästyttävää, miten vuosi melko intensiivistä sanastotyötä toimi herätteenä perustavanlaatuisempienkin asioiden pohtimiseen omien toimintatapojen kehittämisestä organisaatiokulttuuriin vaikuttamiseen saakka. Omalla kohdallani sanastotyö havahdutti myös positiivisesti huomaamaan riippuvuuksia ja yhteyksiä sellaisten seikkojen tai ilmiöiden välillä, joita en ole tullut aiemmin edes ajatelleeksi.

Monenlaisia pohdintoja sanastotyöstä ja hieman sen vierestäkin oli antoisaa ajatella ääneen terminologin ja muiden sanastotyössä mukana olevien kanssa. Puhuimme muun muassa sanastotyön asemasta ja kansallisesta ohjauksesta, sanastojen merkityksestä aina säädösvalmistelusta tietojärjestelmäkehitykseen sekä havainnoista käytettävien termien vaihtelevuudesta esimerkiksi valtamediassa ja asiantuntijaviestinnässä. Joskus vähän purnattiin ja sitten taas naurettiin, oltiin vakavan huolestuneita ja myös kiitollisia. Myös työpajoissa keskustelimme pariin kertaan joistakin sanastotyön perusteista ja esimerkiksi siitä, miksei käsitemääritelmien kopioiminen sanastoon suoraan lainsäädännöstä ole tarkoituksenmukaista. (Näissä keskusteluissa oli hauskaakin havaita eri ammattikuntien näkökulmat.)

Jo alusta alkaen oli selvää, ettei sanastotyö ole kertaluonteinen ponnistus, vaan jatkuvaa työtä ja aktiivista toimintaympäristön seurantaa. Alkuun pääsemiseksi oli kuitenkin välttämätöntä asettaa raamit, jotta työn jatkaminen jonkin mielekkään kokonaisuuden pohjalta olisi mahdollista. Puhuimme avoimesti projektin aikana sanaston sisällöstä ja miten sitä olisi hyvä jatkossa kehittää tasapainoisemmaksi ja kattavammaksi. Sisäisen turvallisuuden sanasto sisältää käsitteitä, joille ei ole ollut tähän saakka yhteisesti ymmärrettyä kuvausta tai jotka ovat täsmentymässä samanaikaisesti käynnissä olevien selvitysten kautta.

Työpajat olivat hedelmällisiä myös jatkotyöstön kannalta, sillä saimme otettua ylös teemoja ja yksittäisiä käsitteitä, joilla sanastoa olisi tarkoituksenmukaista rikastaa tulevaisuudessa. Toki mukaan tarttui myös kallisarvoista oppia siitä, miten työtä kannattaa tehdä ja esimerkiksi millaisia kysymyksiä ja näkökulmia tuoda esille. Erityisesti työskentelytapoihin liittyvät opit ovat keskeisiä, kun sanastotyötä jatketaan projektin jälkeen pääosin omin avuin eikä luotsina olekaan enää terminologia.

Ajankohtaisin jatkokehittämistoimi sanaston julkaisun jälkeen on koko sanaston kääntäminen ruotsiksi. Ensimmäisen projektiponnistuksen aikana sanaston käsitteille annettiin englanninkieliset termivastineet. Kielisyysvalintoja ei ollut projektiin ryhdyttäessä helppo tehdä; toiminnallisesti englanti vaikutti ruotsia tarpeellisemmalta, vaikka tiedämme toisen kansalliskielemme olevan ruotsi. Kielilainsäädäntö saa omantunnon tässä ajanhetkessä hieman kolkuttamaan aiemmin tehdystä valinnasta, mutta toisaalta kääntäminen ruotsiksi on parhaillaan työn alla ja joka tapauksessa tiedostettu alun perinkin välttämättömäksi tehdä. Kun sanasto julkaistiin helmikuussa, se sai mukavasti osakseen positiivista huomiota, josta kyselyt ruotsinkielisten käännöksistä vain kertovat sanastoon liittyvistä käyttötarpeista.

Kirjoittajasta:
Riina Muurila työskentelee sisäministeriössä tiedonhallinnan erityisasiantuntijana. Hän on yhteentoimivuuden puolestapuhuja ja ollut mukana monenkirjavissa tietojärjestelmä-, toiminnankehittämis- ja arkkitehtuurihankkeissa.

Lisää uusi kommentti

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <blockquote> <code> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.