Riina Kosunen

Opetus- ja koulutussanastoa (OKSA) on laadittu opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) toimeksiannosta vuodesta 2010 alkaen. Tänä aikana OKSAn erilaisten työryhmien kokouksia on ehditty pitää noin 300 ja työryhmien kokoustyöskentelyyn on osallistunut yli 130 asiantuntijaa. Mutta millaista on olla mukana OKSA-sanastotyössä? OKSA-työn pitkäaikainen terminologi Riina Kosunen haastatteli OKSA-sanastojaokseen ja moneen teemakohtaiseen sanastotyöryhmään kuuluvaa erikoissuunnittelija Totti Tuhkasta Turun yliopistosta.

Katri Seppälä

Päättymistään lähestyvä vuosi on ollut Sanastokeskuksen juhlavuosi, sillä yhdistyksen perustamisesta on tullut kuluneeksi 50 vuotta. Pääosin juhlavuosi on täyttynyt tavanomaisista tehtävistä, mutta pystyimme myös toteuttamaan joitain uudistuksia, jotka toivottavasti tukevat työtämme myös tulevaisuudessa.

Sirpa Suhonen & Seija Suonuuti

Sanastokeskus juhlii tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan. Jo 50 vuotta sitten tunnistettiin tarve systemaattiselle sanastotyölle, ja vuosien varrella Sanastokeskus on tuonut oman panoksensa yhteentoimivuuden edistämiseksi. Aluksi ymmärrystä luotiin ihmisten välille laatimalla erikoisalojen sanastoja, mutta varsinkin 2000-luvulla on korostunut tietojärjestelmien välinen yhteentoimivuus.

Sirpa Suhonen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Sanastokeskus laativat Sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten palvelujen sanaston yhteistyössä laajan asiantuntijaryhmän kanssa osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP). Ohjelman yksi ns. pilari on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen. Ohjelmaa tukeva suomenkielinen sanastotyö aloitettiin loppuvuonna 2022, ja työ valmistui seuraavan vuoden lopussa. Sanastossa on määritelty monia sellaisia yläkäsitteitä, joille annettuja termisuosituksia ja joiden käsitekuvauksia voi toivottavasti hyödyntää myös muilla erikoisaloilla kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Riina Muurila

Helmikuussa julkaistussa Sisäisen turvallisuuden sanastossa on 65 käsitettä, jotka liittyvät sisäiseen turvallisuuteen ja yleisemmin sisäministeriön hallinnonalaan. Sanastoa työstettiin vuoden ajan pääosin työpajatyöskentelynä, jossa olivat mukana kaikkien sisäministeriön hallinnonalan virastojen edustajat sekä Sanastokeskus ry:n terminologi. Erilaiset katsantokannat ja näkökulmat osoittautuivat työn edetessä rikkaudeksi, joskin välillä oli haasteellista päättää, kumpi tai mikä näkökulma otetaan sanastoon. Konsensus saavutettiin kuitenkin kerta toisensa jälkeen, ja käsitekuvaukset on laadittu niin, että ne vastaavat sisäisen turvallisuuden toimijoiden yhteistä näkemystä.

Päivi Kouki

Kyberturvallisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä kuten kyberuhkista kirjoitetaan ja puhutaan paljon eri medioissa. Usein termien käyttö eri lähteissä on epätarkkaa ja epäyhdenmukaista. Siksi asiaan tarkemmin perehtymättömälle lukijalle tai kuulijalle jää helposti epäselväksi, mitä erilaisilla kyber-alkuisilla termeillä oikeastaan tarkoitetaan ja mikä kaikki liittyy ”kyberin” maailmaan.