Virpi Kalliokuusi – monipuolinen tietoasiantuntija

Päivi Kouki

Virpi Kalliokuusi toimii erikoissuunnittelijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Hän on ollut Sanastokeskus TSK:n hallituksen jäsen vuoden 2013 alusta lähtien.

Työ kielten parissa itsestäänselvyys

Kalliokuusi kertoo, että kielet kiinnostivat häntä jo kouluaikana, ja siksi kieliopinnot yliopistossa tuntuivat lukion jälkeen luontevalta ratkaisulta. Alun perin Kalliokuusi opiskeli Helsingin yliopistossa ranskaa, englantia ja kasvatustiedettä tavoitteenaan valmistua kieltenopettajaksi. Ranskassa vietetyn vaihto-opiskelijavuoden jälkeen kasvatustieteen opinnot saivat kuitenkin jäädä: jo aiemmin virinnyt kiinnostus kielitieteeseen heräsi Ranskassa toden teolla, ja Kalliokuusi päätti vaihtaa toiseksi sivuaineekseen yleisen kielitieteen. Itse hän kuvailee saaneensa ’yleislingvistisen’ koulutuksen. "En niinkään tähdännyt opinnoissani tiettyyn ammattiin, mutta tiesin, että haluan tulevaisuudessa työskennellä kielten parissa", Kalliokuusi kertoo.

Opintojen ollessa loppusuoralla Kalliokuusi pääsi töihin Sanastokeskus TSK:hon, missä hän työskenteli asuntorakentamissanastoprojektissa. Terminologinen sanastotyö ja terminologia yleensä olivat hänelle aivan uusia asioita, sillä yliopistossa terminologiaan liittyviä kursseja ei ollut tarjolla. Siksi tiedot sanastotyöstä ja terminologiasta oli hankittava töiden ohessa. Myöhemmin Kalliokuusi siirtyi projektityöntekijästä vakituiseksi työntekijäksi, ja viihtyikin Sanastokeskuksessa yhdentoista vuoden ajan. Hän kertoo pitäneensä työssä erityisesti sen monipuolisuudesta. "Sanastokeskuksessa työhöni kuului terminologisia tehtäviä laidasta laitaan – projekteja, koulutuksen ja kurssien järjestämistä, termipalvelua ja kansainvälistä toimintaakin. Työn vaihtelevuus teki siitä kiinnostavaa", Kalliokuusi muistelee.

Sanastokeskuksesta Kalliokuuselle on erityisesti jäänyt mieleen työ Ympäristösanaston (TSK 27) sekä Sosiaali- ja terveydenhuollon sanastojen parissa. Ympäristösanastoprojekti jäi mieleen sen laajuuden, pitkän keston sekä sanaston monikielisyyden vuoksi: Ympäristösanastossa suomenkielisille termeille on annettu vastineet peräti neljällä eri kielellä. Kalliokuusi mainitsee myös, että näissä projekteissa hän oli ensimmäistä kertaa tekemisissä sellaisten alojen kanssa, joiden termistö ei ole teknistä vaan sen sijaan lähellä yleiskieltä. "Se teki omalta osaltaan terminologin työn haastavaksi", hän sanoo. Sosiaali- ja terveydenhuollon sanastoja laadittaessa omat vaikeutensa aiheutti Kalliokuusen mukaan se, että alan käsitteitä voi tarkastella hyvin monesta eri näkökulmasta – esimerkiksi kliinisen hoitotyön, lainsäädännön, hallinnon tai tilastoinnin näkökulmasta. Eri näkökulmat kohtasivat sanastotyöryhmässä, ja toisinaan tuntui hankalalta päättää, mistä näkökulmasta käsitteitä tulisi tarkastella sanastossa. "Vaikka kyse on pohjimmiltaan samasta käsitteestä, näkökulman valinta vaikuttaa siihen, mikä on olennaista käsitteen määrittelyn kannalta", hän sanoo.

Sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sanastoprojektit että ympäristösanastoprojekti saivat Kalliokuusen miettimään paljon sitä, kuinka käsiteanalyysia ja määritelmien kirjoittamista voisi kehittää. Siksi hän kokee myös oppineensa eniten terminologin työstä juuri näiden hankkeiden parissa. "Etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon sanastoprojektien työryhmässä tuli usein esiin se, että määritelmiä pidettiin vaikeasti ymmärrettävinä, jos niissä vuorostaan viitattiin useisiin käsitejärjestelmän muihin käsitteisiin. Se sai minut kysymään itseltäni, kuinka tiukkaan systemaattisuuteen voimme pyrkiä määritelmiä laatiessamme. Lopputulos ei kuitenkaan saisi tuntua sanaston käyttäjille liian vieraalta tai hankalalta ymmärtää", hän pohtii.

Terminologian piiristä leksikografian pariin

Kalliokuusi oli tutustunut Gummerukseen osallistuessaan Gummeruksen suursanakirjahankkeeseen 1990-luvun lopulla. Kun häntä sitten vuonna 2001 pyydettiin Gummeruksen sanakirjaosastolle kustannuspäälliköksi, hän oli valmis kokeilemaan jotain uutta ja vaihtamaan sanastotyöstä leksikografian pariin. Kustannuspäällikkönä Kalliokuusen tehtäviin kuului kustannusohjelman suunnittelemista, kirjahankkeiden valvomista sekä sisältökysymysten pohtimista yhdessä kirjojen tekijöiden kanssa. Myös Gummeruksella hän piti työstään ennen kaikkea sen monipuolisuuden ansiosta. "Gummerus on sen verran pieni kustantamo, että pääsin näkemään kustannustoimintaa laidasta laitaan", hän kertoo.

Vaikka leksikografia oli Kalliokuuselle alana tuntematon, terminologitaustasta oli hänen mukaansa paljon hyötyä sanakirjatyössä. "Terminologiassa normatiivinen puoli on vahvasti mukana, kun taas sanakirjatyö on lähinnä deskriptiivistä. Molemmille on kuitenkin yhteistä tietynlainen teorianmuodostus, johon käytännön työ pohjautuu. Suhtautuminen käsitteisiin ja kielellisiin ilmauksiin on oikeastaan samanlainen", hän sanoo. Hän kokee, että myös projektityöskentelystä hankittu kokemus oli arvokasta erityisesti suurissa, monivuotisissa sanakirjahankkeissa.

Liki kymmenen sanakirjaosastolla vietetyn vuoden jälkeen Kalliokuusi siirtyi Gummerus-konsernin sisällä Kielikone Oy:n uuteen sisältötiimiin. Sisältötiimissä Kalliokuusen ja hänen kollegansa tehtävä oli hallinnoida Kielikoneen tarjoamien sanakirjojen sisältöä uudella tavalla. Heidän ensisijainen tehtävänsä oli toimittaa ja kehittää edelleen Kielikoneen aineistoa. Samalla kehitettiin myös menettelytapa, joka mahdollisti päivitettyjen sanakirjojen sujuvan julkaisemisen verkossa NetMot-sanakirjapalvelussa. Näin asiakkaat saivat päivitetyn aineiston huomattavasti aiempaa nopeammin käyttöönsä. "Suurin ero työssäni oli kuitenkin se, että Gummeruksella olin ollut tekemisissä etupäässä painettujen sanakirjojen kanssa. Kielikoneella taas sanakirjat ovat puhtaasti digitaalisessa muodossa", Kalliokuusi selittää.

Monipuolista terminologista työtä

Vuoden 2013 alussa Kalliokuusi siirtyi erikoissuunnittelijaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen. Hänen tehtäviinsä kuuluu vastata THL:n tieto-osaston terminologisesta työstä yhdessä kollegansa Johanna Eerolan kanssa, mikä pitää sisällään osallistumisen terminologiseen työhön eri puolilla organisaatiota. Etusijalla on tällä hetkellä THL:n koodistopalveluun liittyvä työ, johon kuuluu niin koodistopalvelussa julkaistavien koodistojen terminologinen tarkistaminen sekä asiantuntijoiden ohjeistaminen koodistojen laatimisessa, jotta koodistot olisivat tulevaisuudessa yhdenmukaisia. "Olemassaolevat koodistot on laadittu eri aikoihin ja erilaisten toimintaperiaatteiden mukaisesti useiden eri henkilöiden toimesta. Myös niitä on tavoitteena yhdenmukaistaa siinä määrin kuin se on mahdollista ja järkevää", Kalliokuusi kertoo. Myös terveyden- ja sosiaalihuollolle yhteisten osa-alueiden sisällä pyritään harmonisointiin, jotta vältyttäisiin koodistojen päällekkäisyydeltä.

Koodistopalveluun liittyvä terminologinen työ muodostaa suurimman kokonaisuuden Kalliokuusen työstä. Hänen toimenkuvaansa liittyy kuitenkin paljon muitakin tehtäviä. "Olemme Johannan kanssa neuvomassa ja kommentoimassa useissa THL:n omissa hankkeissa. THL:n sisällä teemme myös kehitystyötä esimerkiksi oman termipankin rakentamiseksi. Lisäksi olemme mukana erilaisissa julkishallinnon yhteistyöryhmissä, kuten julkishallinnon kokonaisarkkitehtuuriin liittyvässä JHS-ydinsanastoryhmässä", Kalliokuusi kuvailee työtään. Hän mainitsee, että kokee työnsä olevan kiinnostavaa juuri siksi, että tehtävät vaihtelevat hyvinkin pienten, tarkkojen kielellisten tai terminologisten kysymysten pohtimisesta isoihin kehityshankkeisiin. "Olen aina viihtynyt sellaisissa tehtävissä, joissa työnkuvani on hyvin monipuolinen", hän toteaa.

Siirtyminen THL:ään on tarkoittanut uuteen erikoisalaan perehtymistä. Apuna Kalliokuusella on THL:n asiantuntijat, joiden kanssa hän tekee tiivistä yhteistyötä. Hän huomauttaa, että oikeastaan THL:n toiminta kattaa monta erikoisalaa ja näkökulmiakin on sen vuoksi useita – esimerkiksi lääke- ja hoitotieteen, hoitotyön ja terveydenhuollon sekä tilastoinnin, tietojärjestelmien kehittämisen ja lainsäädännön näkökulmat. "Vaikka aiemminkin terminologina toimiessani tutustuin sanastoprojekteissa käsiteltäviin erikoisaloihin, nyt hyödynnän osaamistani aiempaa syvemmällä tietyn alan sisällä. Siksi näkökulma terminologisiin kysymyksiin on hiukan erilainen kuin ennen", hän kertoo. Kalliokuusi mainitsee, että terminologisen asiantuntemuksen ennestään vahva asema THL:ssä on omalta osaltaan helpottanut uusiin tehtäviin siirtymistä. "THL:ssä terminologien työtä arvostetaan ja työn hyödyt ymmärretään", hän kiittelee.

Julkishallinto tarvitsee terminologeja

Kalliokuusen ensimmäinen vuosi Sanastokeskus TSK:n hallituksen jäsenenä tulee pian täyteen. Entisenä työntekijänä hänellä on hyvä käsitys siitä, millaista Sanastokeskuksen tekemä työ käytännössä on. Toisaalta työ on myös muuttunut sen jälkeen, kun Kalliokuusi siirtyi Sanastokeskuksesta muihin tehtäviin: ontologioihin ja luokituksiin liittyvät projektit ovat tulleet mukaan Sanastokeskuksen toimintaan 2000-luvulla. "Mielestäni Sanastokeskuksen toiminnan kehityksen suunta on oikea, sillä ontologiat ja luokitukset ovat nyt ja tulevaisuudessakin julkishallinnossa vahvasti esillä", Kalliokuusi toteaa. Hän toivookin, että julkishallinnossa ymmärrettäisiin terminologisen asiantuntemuksen tarve suunniteltaessa kokonaisarkkitehtuuriin ja ontologioiden hyödyntämiseen liittyviä projekteja, sillä hän näkee terminologien osaamisen tarjoavan valtavasti mahdollisuuksia. "Panostamalla huolelliseen terminologiseen pohjatyöhön voidaan säästää muiden työhön osallistuvien asiantuntijoiden aikaa. Näin saadaan aikaan myös taloudellisia säästöjä", Kalliokuusi arvioi. Hänen mukaansa Sanastokeskuksen hallituksen haasteena onkin saada Sanastokeskuksen työlle näkyvyyttä julkishallinnon piirissä. "Nyt on tärkeää viedä eteenpäin tietoa Sanastokeskuksen osaamisesta ja siitä, kuinka sitä voidaan hyödyntää", hän sanoo.