Tulkit termityössä – näkökulmia ammatilliseen kehittymiseen, kielipolitiikkaan ja kielenhallintaan

Kati Lakner

Tutkin syyskuussa 2011 valmistuneessa päättötyössäni viittomakielen tulkkien tekemää termityötä ammatillisen kehittymisen, kielenhallinnan ja kielipolitiikan näkökulmista. Työni oli osa ensimmäistä kertaa toteutettua European Master in Sign Language Interpreting (EUMASLI) -koulutusta. Tutkimukseni kohteena oli Viittomakielialan Osuuskunta Vian vuonna 2004 perustama ja ylläpitämä verkkopohjainen termipankki, jolla on reilut 100 rekisteröityä käyttäjää. Vian termipankkia on esitelty aiemmin Terminfossa 4/2009. Toteutin toukokuussa 2011 verkkokyselyn tutkimustani varten termipankin käytön määrästä, laadusta ja tavoitteista. Kyselyn tavoitteena oli myös tuottaa tietoa Vialle termipankin kehittämisen suuntaamiseksi.

Tulkit kielen kenttätyöntekijöinä

Viittomakielen tulkeilla, joista valtaosa opiskelee toisen työkielensä vasta tulkkikoulutuksessa, on nykyään käytössään aiempaa runsaammin viittomakielisiä sanastoja, sanakirjoja ja muita julkaisuja työnsä tueksi. Nämä kuitenkin pystyvät tarjoamaan vain pienen määrän arkikielessä tarvittavasta sanastosta, erikoiskielistä puhumattakaan. Kieli myös elää ja kehittyy julkaisuja nopeammin sen käyttäjien opiskellessa ja ottaessa haltuun uusia aloja – suomalaisen viittomakielen tapauksessa usein juuri tulkkauksen välityksellä. Tästä syystä viittomakielen tulkit ovatkin usein etulinjassa ja aktiivisina toimijoina kahden kielen rajapinnassa.

Tulkeilta edellytetään hyvän yleis- ja ammattikielten hallinnan lisäksi niin alueellisen, sosiaalisen kuin idiolektisenkin kielivariaation tunnistamista ja hallintaa. Tämä on erityisen tärkeää työskenneltäessä kielivähemmistön parissa, jolle tulkkaus heidän valitsemallaan kielimuodolla antaa mahdollisuuden kouluttautua, työllistyä, asioida, osallistua ja toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa elämän eri alueilla.

Kummatkin edellä mainitut lähtökohdat ovat olleet inspiroimassa Vian termipankin syntyä. Termipankki on perustettu toimimaan vuorovaikutteisena viittomavarastona, jonne voidaan tallentaa käytännön työssä havaitut ja syntyneet termit ja käydä niistä keskustelua. Näin yksittäisten tulkkien työssään omaksumaa asiantuntemusta voidaan jakaa virittämään keskustelua vastaavien tilanteiden parissa työskentelevien kollegojen kanssa. Via tarjoaa tulkeilleen mahdollisuuden kehittää kielellistä osaamistaan käytännön termityöllä ja haluaa siten parantaa tulkkauspalvelunsa laatua.

Hypoteesini on, että termistön tallentaminen ja kommentoiminen voi lisätä termipankin käyttäjien kielitietoisuutta. Työssäni tarkastelen käsitettä metakielellinen tietoisuus; sen kehittyminen on keskeistä niin kaksikieliseksi oppimisessa yleensä kuin viittomakielen tulkin työssä erityisesti. Jill Mora näkee metakielellisen tietoisuuden lisääntymisen jatkuvana prosessina, jossa kielen hallinnan ja kognitiivisten taitojen samanaikainen kehittyminen johtaa metakielellisen tietoisuuden vahvistumiseen.  Tämä edellyttää jatkuvaa ja aktiivista kontaktia kieleen ja sen natiivikäyttäjiin, joka tulkeilla luontaisesti työnsä kautta on. Termipankki tarjoaa lisäksi mahdollisuuden kielen ilmiöiden systemaattiseen tarkasteluun termitasolla.

Termipankki tulkkien työvälineenä ja kielipoliittisena tekona

Kyselyyni termipankin käyttötavoista ja merkityksestä tulkkauksessa vastasi 38 % termipankkia käyttävistä tulkeista. Kyselyyn vastanneista valtaosa (62 %) käyttää termipankkia vain muutaman kerran vuodessa ja kolmasosa kuukausittain. Kaiken kaikkiaan voidaan päätellä, että termipankki on enimmän aikaa erittäin vähällä käytöllä. Tyypillisesti (59 %) termipankkia käytetään vartista puoleen tuntiin kerrallaan perehdyttäessä uuteen termistöön ennen tulkkausta (85 %). Kaksi kolmasosaa käyttäjistä myös selailee termipankin sisältöä silloin tällöin ilman erityistä tavoitetta. Termipankkia käytetään kaikilla tarjolla olevilla tavoilla; etsitään termejä sekä kategorioiden että sanahaun avulla ja luetaan termeihin liittyviä kommentteja. Kolmasosa käy myös pankin ulkopuolella keskustelua sen sisällöstä kollegojen tai asiakkaiden kanssa.

Termipankin vähäinen käyttö ja kyselyn matala vastausprosentti antavat jo ymmärtää, että termipankkia ei pidetä kovin ketteränä työkaluna.  Vastauksissa annettiin kritiikkiä; ylivoimaisesti suurimpana puutteena koettiin se, että termipankista puuttuu liikaa termejä (74 %). Sen lisäksi uutta sisältöä tulee liian hitaasti (69 %), termipankin sisältö on järjestetty sekavasti (41 %) ja pankkia on vaikea käyttää (39 %). Termipankin ylläpidolle nämä vastaukset antavat arvokasta tietoa kehittäessämme järjestelmää ja käyttöliittymää. Suurin remontti on silti selvästi asennepuolella: vaikka termipankin täyttäminen ja käyttäminen on alusta asti ollut käyttäjien yhteisellä vastuulla, kaipaavat tulkit hektisessä työssään valmiita, täydellisiä työkaluja. Kun näistä on esimerkiksi ammattikielten kohdalla pulaa, on termipankki yksi apuväline vielä vakiintumattoman termistön työstämiseen. Käyttäjien mukaan termipankin käyttö harjoittaa monia erilaisia taitoja, näistä merkittävimpinä kielitaito (90 %), tiedonhakutaito (59 %) sekä prosessointi- ja analysointitaito (56 %).

Paitsi ammatillisen kehittymisen työvälineenä tulkeille, 69 % käyttäjistä kokee termipankin myös yhteistyökanavana viittomakielisen kieliyhteisön kanssa. Tämä ei silti ole välttämättä yksinkertaista ja ongelmatonta, kuten Päivi Rainò on todennut tutkimuksessaan. Rainò varoittaa amatöörileksikografien tekemän omavaltaisen kielensuunnittelun johtavan kielelliseen feodalismiin. Tulkkiyhteisö tasapainotteleekin termityötä tehdessään asiakaskunnan ja työelämän vaatimusten sekä kielipolitiikan ristiaallokossa. Termipankki tekee jo nykyisellään yhteistyötä viittomakielisen yhteisön kanssa, mutta sitä tullaan jatkossa tiivistämään kaikilla tasoilla peruskäytöstä ylläpitoon. Termipankin koetaan jo nyt tukevan olemassa olevaa, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja Kuurojen Liiton laatimaa Suomen viittomakielten kielipoliittista ohjelmaa ja avoimella yhteistyöllä kieliyhteisön kanssa tähän pyritään jatkossakin.

Päättötyöni Interpreters at Terminology Work: Views to Professional Development, Language Policy and Language Management on luettavissa kokonaisuudessaan ammattikorkeakoulujen opinnäytetyötietokannassa osoitteessa http://publications.theseus.fi.

Vian termipankki pähkinänkuoressa

• Perustettu vuonna 2004, sijaitsee osoitteessa http://termipankki.dav.fi.
• Yli 110 käyttäjää; pääosin Vian tulkkeja ja jäseniä, mutta myös viittomakielisiä asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Käyttöoikeudet myöntää termipankin ylläpito hakemuksen perusteella; tavoite on yhteistyö kieliyhteisön ja alan kanssa.
• Sisältää tällä hetkellä lähes 3000 tietuetta, sisältäen tekstimuodossa termin nimen, määritelmän lähteineen, huomioita termin käytöstä, videon (termi suomalaisella viittomakielellä), sekä kommenttikentän. Tietueisiin on mahdollista liittää myös valokuvia.

Lähteet