Termien käytön ansoja

Seija Suonuuti

Sanavalinnat ja termien käyttö vaikuttavat siihen, millaisen vaikutelman teksti antaa ja miten se ymmärretään. Erilaiset tekstit toimivat eri tavoin, mutta sanavalinnoilla on vaikutuksensa niissä kaikissa. Usein käytämme termien valinnassa apuna sanakirjoja, standardeja tai internetlähteitä emmekä välttämättä kiinnitä huomiota siihen, miten termit on esitetty. Huojennus oikean termin löytymisestä ei kuitenkaan saisi himmentää lähdekritiikkiä.

Rakkaalla lapsella sanotaan olevan monta nimeä ja samoin yhteen käsitteeseen voidaan viitata monella eri termillä. Usean synonyymin käyttö silloin, kun termillä viitataan samaan käsitteeseen, voi johtaa lukijan täysin hakoteille. Näin varsinkin teksteissä, jotka on tarkoitettu asiantuntijoita laajemmalle lukijakunnalle. Yleensä on paras pitäytyä yhden termin käytössä. Se tekee tekstistä helpommin hahmotettavan ja vähentää väärinkäsitysten mahdollisuutta. Poikkeuksena ovat tapaukset, joissa synonyymeillä on oma rajattu yhteytensä. Yleensä rikas synonyymien käyttö on kuitenkin paras jättää kaunokirjallisuuteen.

Minulle on usein väitetty, että termien ei ole välttämätöntä noudattaa kielen oikeinkirjoitussääntöjä. Termit ovat kuitenkin osa kieltä kuten kaikki muutkin sanat, eikä tiedossani ei ole kieltä, jossa olisi oma kielioppinsa termejä varten. Eräs yleisistä väärinkäsityksistä on, että termit tulee aina kirjoittaa isolla alkukirjaimella. Vaikka joissakin sanastoissa termi muodostaa otsikon määritelmälle, tällaista esitystapaa ei ole tarkoitettu ohjeeksi.

Monilla aloilla lyhenteiden käyttö on yleistä ja tarpeettoman ylenpalttista. Iskevän tai hauskan lyhenteen keksimiseen saatetaan käyttää paljonkin aikaa. Voi jopa olla, että lyhenne keksitään ensin ja siihen sopiva termi muodostetaan vasta myöhemmin. Tämä johtaa usein ylipitkiin termeihin, joita kukaan ei pysty sijoittamaan lauseeseen.

Vaikka lyhenteitä käyttämällä myös teksti lyhenee ja näyttää tiiviimmältä, lyhenteet eivät yleensä tee tekstistä helppolukuisempaa tai yksinkertaisempaa. Lyhenteet eivät tavallisesti ole yhtä tunnettuja tai läpinäkyviä kuin termit ja niiden hahmottaminen on monelle vaikeaa. Lähes kaikille kaksi- ja kolmikirjainlyhenteille löytyy kymmeniä, jollei peräti satoja merkityksiä ja se oikea merkitys jää lukijan arvattavaksi.

Joskus näemme uusia termejä tai termien kirjoitusasuja, jotka leviävät kulovalkean tavoin. Nämä termit tulevat ja menevät ja ovat monesti jo vuoden kuluttua unohtuneet. Esimerkiksi verkkokaupan alkuaikoina oli muotia leikkiä isojen ja pienten kirjainten vaihtelulla ja moni pohti, miten saada suomen termiin sama ulkoasu kuin vaikkapa suosittuun eShop-termiin. Ilmiö on yleinen, kun uudelle käsitteelle haetaan termiä ja unohdetaan termin ja tavaramerkin ero. Muoti-ilmiöitä voi yrittää välttää, mutta joskus meidän kaikkien on saatava tehdä omat virheemme ja oppi muodostuu vasta kokemuksen kautta.

Kirjoittajasta:
Seija Suonuuti on sanastotyön ja terminologian asiantuntija, joka on johtanut Nokian kieli- ja termiyksikköä. Hän on ollut myös Sanastokeskus TSK:n hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja 1995–2012 ja opettaa terminologiaa Tampereen yliopistossa.