Pääkirjoitus: Termit pankkiin – ja määritelmät myös

Katri Seppälä

Norjalaiset terminologit kertovat tämän lehden artikkelissaan, miten Norjassa on julkaistu standardeista poimittua käsitetietoa termipankin muodossa vapaaseen julkiseen käyttöön. Kyse ei ole mistään pienestä kokeilusta, vaan termipankissa on jo yli 50 000 termitietuetta. Standardien sisältämä käsitetiedon määrä ei ole yllätys standardien laatijoille ja aktiivisille käyttäjille, mutta kaikki potentiaaliset käyttäjät tuskin ovat asiaa tiedostaneet. Termipankkiprojektin myötä myös sellaiset tiedonhakijat, joille standardien käyttö ei ole arkipäivää, voivat löytää käsitetiedon ja sen lähteenä olevat standardit. Norjalaiset ovat nimittäin tuoneet standardit termipankissa esiin niin, että asiakkaalle ilmainen termipankkipalvelu toimii standardisointityön markkinoinnin välineenä, kuten ISOn terminologiakomiteassa (ISO/TC 37 Terminology and other language and content resources) on jo pitkään suunniteltu. Kaikki tämä on aikaansaatu kielipoliittisista päätöksistä liikkeelle lähteneellä yhteisellä tavoitteenasettelulla ja yhteistyöllä, joten Norjan standardisoimisjärjestön ei ole tarvinnut yksin huolehtia koko prosessista. Tällaisesta toimintamallista mekin voisimme ottaa oppia!

Standardeihin perustuva termipankki tuo yhteen eri alojen käsitteistöä, mutta yhteen kokoaminen on tarpeen riippumatta siitä, onko kyse standardeista vai muulla tavoin tuotetusta käsiteaineistosta. Näin siitä huolimatta, että erikoisalat voivat olla hyvin laajoja ja jakautua useisiin osa-alueisiin, kuten Juhani Kellosalon haastattelusta käy ilmi lääketieteen osalta. Erikoisaloilla on nimittäin koosta riippumatta yhteyksiä toisiin aloihin. Esimerkiksi Kelan pian uutena laitoksena julkaistavan sanaston laatimiseen osallistuu myös asiantuntijalääkäreitä, sillä suurella osalla Kelan käsitteistöstä on liittymäkohtia lääketieteeseen.

Käyttäjät tarvitsevat monissa tilanteissa useiden eri alojen käsitteistöä samanaikaisesti tai vähintäänkin samat ihmiset tarvitsevat eri tilanteissa eri alojen käsitteistöä. Tällöin tiedon löytäminen ja käyttö on helpompaa, jos se on jo valmiiksi koottu yhteen paikkaan ja esitetty yhtenäisessä muodossa. Muuten kokeneenkin tiedonhakijan on työlästä löytää tietoa varsinkin siitä, miten käsiteltävänä olevan aihealue liittyy muihin aloihin ja miten tällaisia yhteyksiä pitää ottaa huomioon. Monialainen termipankki on yksi hyvä apuväline tällaisessa tilanteessa. Sen avulla löytyy eri alojen käsitteitä koskevaa tietoa yhdestä paikasta ja on mahdollista esimerkiksi vertailla, miten samannimiset käsitteet on määritelty eri aloilla. Kun on tarpeen selvittää lähikäsitteiden väliset erot, systemaattiset määritelmät ovat korvaamattomia. Siksi laajan ja korkealaatuisen termipankin eteen kannattaakin tehdä pitkäjänteisesti töitä, vaikka prosessien hitaus saattaa joskus tuntua lannistavalta.