Oikeushallinnon termit yhteen paikkaan

Silja Rekomaa

Oikeushallinnon asiasanaston kehittämishanke eli ASSERI päättyi toukokuussa. Vaikka hanke loppui, sanaston kehittäminen toivottavasti jatkuu.

Ajatus oikeushallinnon yhteisestä asiasanastosta lähti liikkeelle siitä, että eri puolilla hallinnonalaa oli käytössä useita erilaisia asiasanastoja, jotka eivät keskustelleet keskenään ja joista monet tarvitsivat päivittämistä. Päivittäminen olisi vaatinut aikaa, jota ei tuntunut löytyvän, ja eri asiasanastojen samanaikainen päivittäminen eri paikoissa olisi merkinnyt turhaa päällekkäistä työtä. 

Aki Hietanen ja Leena Palmén oikeusministeriön tietopalvelusta tulivat mukaan hiomaan ajatusta ja muokkaamaan sitä konkreettiseksi toiminnaksi, ja niin Oikeushallinnon asiasanaston kehittämishanke asetettiin marraskuusta 2010 toukokuuhun 2012.

Sanastohanketta lähti työstämään tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusministeriöstä ja rikosseuraamuslaitoksesta koottu kahdeksan hengen hankeryhmä sekä hankkeeseen palkattu hankesihteeri. Hankkeen ohjausryhmällä oli myös käyttäjänäkökulmaa, sillä sen jäsenet tulivat yksiköistä tai hankkeista, joilla katsottiin olevan tarvetta asiasanastolle.

Oikeushallinnon virastoista ja laitoksista löytyi 26 asiasanastoa, joiden käyttötavat ja käyttäjäryhmät olivat erilaisia. Asiasanastoista muodostettiin ASSERIn pohjasanasto, jota alettiin kirjain kirjaimelta muokata. Kunkin asiasanan käyttötarve mietittiin ja päätettiin sanan mukana pitämisestä tai poistamisesta. Asiasanoja myös verrattiin valikoituihin viitesanastoihin, ja asiasanoille poimittiin jo olemassa olevia määritelmiä ja hierarkiatasoja. Työkaluna käytettiin Excel-taulukkoa ja työalustana työryhmäohjelmistoa, johon hanke- ja ohjausryhmän jäsenillä oli pääsy.

Hankeryhmässä tehty termien läpikäynti ja valikointi toi sanastotyöhön laajemman näkökulman, lisäsi osaamista ja siten tehosti sanastotyötä. Hankeryhmän innostunut porukka sekä ”lankoja” (eli eri taulukkoversioita) hyvin käsissään pitänyt ja termien esi- sekä jälkikäsittelyn hoitanut hankesihteeri myös helpottivat tätä aika ajoin puuduttavalta tuntunutta työvaihetta. Tutustumiset muihin vastaaviin sanastoihin ja hankkeisiin antoivat uskoa oman hankkeen tarpeellisuudesta.

Alusta alkaen ASSERIn parissa keskusteltiin siitä, tuleeko sanastosta puhtaasti asiasanasto vai muokataanko siitä oikeushallinnon ontologia. Oikeudellisen alan erikoisontologiaa ei vielä ole olemassa ja ASSERIn pohjalta sellaisen muokkaaminen olisi mahdollista. Ontologisoitu sanasto helpottaisi muun muassa tiedon hakemista ja täydentäisi olemassa olevaa ”ONKI-perhettä” (ks. http://onki.fi/fi/browser/). Asiasanojen aiheenmukaista ryhmittelyä, mikä sinänsä olisi tarpeen, ei tästä syystä otettu hankkeessa työn alle, sillä tuntui järkevämmältä tehdä ensin päätös sanaston mahdollisesta ontologisoinnista.

Hankkeen tuotoksena oikeushallinnolla on aiemmista yhdistelty, yksi asiasanasto, jonka laajuus on kuutisen tuhatta asiasanaa. Sanasto on aakkosittain järjestetty, ja osalla termeistä on määritelmä sekä ylä-, ala- ja rinnakkaiskäsitteitä. Sanaston nykyinen versio on kuitenkin vasta pohja, jonka todellinen käyttöönotto oikeushallinnon tai juridiikan sanastoksi edellyttää jatkokehittämistä.

Sanasto ei siis suinkaan ole valmis. Hankkeen aikana heräsi runsaasti uusia kysymyksiä ja jatkokehitystarpeita.

Asiasanastotyön jatkuminen edellyttää pysyvämpää organisointia ja resursointia. Löytyykö siihen mahdollisuuksia? Yhtenäinen asiasanasto helpottaa tiedon löytymistä ja vähentää päällekkäistä työtä, kun sanastoa ylläpidetään vain yhdessä paikassa, mutta yhden asiasanaston käyttäminen koko hallinnonalalla saattaa osoittautua hankalaksi. Mahdollisesti joudutaan tekemään liikaa kompromisseja, jolloin sanasto ei sovi hyvin kenenkään käyttäjän tarpeisiin. Onko mahdollista laatia ehkä käyttäjäystävällisempiä, helpommin käytettävissä olevia ”osa-assereita” poimimalla osa termeistä yhden järjestelmän tai käyttäjäryhmän tarpeeseen? Tällöin voi kuitenkin olla vaarana, että ”osa-asserit” ja ASSERI eriytyvät omikseen ja pian meillä on jälleen yli parikymmentä erilaista asiasanastoa. Voisiko ontologisointi olla ratkaisu esiin nousseisiin kysymyksiin?

Haasteena on nyt ratkaista nämä kysymykset ja saada ASSERIn aloittama työ jatkumaan.