Nordterm 2011 – Yhteistyöllä tuloksiin: käsitekaaoksesta termisuosituksiin

Anu Ylisalmi

Vaasaa pidetään Suomen aurinkoisimpana kaupunkina eikä syyttä, sillä pohjoismaisten Nordterm-päivien aikaan 7.–10. kesäkuuta saimme nauttia Vaasassa auringon paisteesta ja yli 30 asteen lämpötiloista.

Nordterm-päivät ovat joka toinen vuosi järjestettävä, pohjoismainen terminologia-alan kokoontuminen, jonka järjestelyistä vastaa pohjoismainen terminologia-alan yhteistyöelin Nordterm.

Tänä vuonna järjestämisvuorossa oli Sanastokeskus TSK, joka järjesti tapahtuman yhteistyössä Vaasan yliopiston kanssa Vaasan yliopiston tiloissa. Päivien ohjelmaan kuului sanastotyön peruskurssi, sanastotyön työpaja terminologeille, kaksipäiväinen seminaari, Nordtermin johtoryhmän ja työryhmien kokoukset sekä Nordtermin yleiskokous.

Nordterm on avoin kaikille terminologiasta ja sanastotyöstä kiinnostuneille. Nordterm-päivät keräsivät tällä kertaa lähes 90 osallistujaa Suomesta, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta ja Islannista sekä Luxemburgista ja Portugalista. Osallistujien joukossa oli tänäkin vuonna sekä vanhoja konkareita että ensimmäistä kertaa mukana olleita.

Sanastotyön perusteita ja terminologien osaamisen kehittämistä

Ennen seminaaria pidettiin sanastotyön peruskurssi ja sanastotyön työpaja. Sanastotyön peruskurssin opettajana toimi terminologi Åsa Holmér Ruotsin Terminologicentrum TNC:stä. Holmér perehdytti kurssin suomalaisia, ruotsalaisia ja norjalaisia osallistujia sanastotyön menetelmiin ja periaatteisiin.

Terminologeille suunnatussa sanastotyön työpajassa puheenjohtajana toimi terminologi Katja Hallberg Terminologicentrum TNC:stä. Työpajassa eri Pohjoismaista tulevat terminologit pitivät alustuksia, joiden pohjalta keskusteltiin pienemmissä ryhmissä. Aiheina olivat esimerkiksi terminologin työtehtävät ja rooli erilaisissa projekteissa.

Erikoiskirjastonhoitaja Torill Johannessen Norjan terveyskirjastosta kertoi MeSHin (Medical Subject Headings, lääketieteen asiasanasto) kääntämisestä norjaksi. Käännöstyön tavoitteena on muun muassa vakiinnuttaa terveysalan yhteistä termistöä sekä parantaa indeksointia ja löytyvyyttä tietokannoista. Käännöstyö on annettu terveysalan kirjastoissa työskentelevien kirjastonhoitajien tehtäväksi, koska he tuntevat sekä tesaurustyön että terveysalan. Lisäksi eri aihealueiden asiantuntijat hyväksyvät käännökset.

Terminologi Annika Asp Terminologicentrum TNC:stä puhui terminologin ja asiantuntijoiden yhteistyöstä Inera-hakupalvelun taustalla olevan koodiston kehittämiseksi. Tietorakenteisiin liittyvät projektit ovat terminologeille uusi aluevaltaus, jossa tarvitaan uudenlaisia työtapoja ja jossa on uudenlaisia yhteistyökumppaneita. Tällaisissa projekteissa yhteistyötä tehdään erikoisalan asiantuntijoiden lisäksi esimerkiksi tietomallintajien ja järjestelmänsuunnittelijoiden kanssa.

Terminologi Mari Suhonen kertoi Sanastokeskus TSK:n tietojärjestelmiin liittyvissä projekteissa tehdyistä huomioista. Suhonen totesi, että yhä useampi Sanastokeskuksen toimeksiannoksi saama projekti liittyy tietojärjestelmien kehittämiseen. Suhosen mielestä olisi hyödyllistä, jos terminologi tietäisi enemmän tietojärjestelmistä ja niiden kehityksestä. Usein sanastotyö on vain pieni osa suurempaa kehitysprojektia, jossa sanastotyö linkittyy useampiin kehitystyön vaiheisiin kuin sanastotyön suunnitteluvaiheessa ja toimeksiannossa on osattu ottaa huomioon.

Projektipäällikkö Pia Hoffmann kertoi Tanskan DANTERMcentretin projekteista yhteisen julkisen hallinnon käsitteistön selkeyttämiseksi. Työssä luodaan yläontologia, joka kattaa yleiset käsitteet, kuten esimerkiksi toiminta, prosessi ja tapahtuma, sekä useamman viranomaisen yhteiset hallintokäsitteet, kuten asia, kunta, valvonta ja kansalaisoikeudet. Hoffmann totesi käsitemallinnuksen tähtäävän siihen, että tieto kulkee eri viranomaisten tietojärjestelmien välillä vapaasti ja pysyy oikeana.

Esitysten jälkeisessä keskustelussa todettiin muun muassa, että terminologit tarvitsevat koulutusta tietojärjestelmistä. Koulutusta tarvitaan, jotta terminologi osaa kertoa asiakkaille, mitkä tehtävät on projektissa mielekästä antaa terminologin tehtäväksi. Työryhmän keskustelun perusteella ehdotettiin, että Nordterm-yhteistyön puitteissa voitaisiin laatia ohjeistus siitä, miten terminologien pitäisi tuoda esiin omaa terminologista osaamistaan.

Yhteistyön merkitys seminaarin pääaiheita

Seminaarin avasivat Vaasan yliopiston soveltavan kielitieteen professori Anita Nuopponen ja Sanastokeskuksen johtaja Katri Seppälä. Nuopponen kertoi, että Vaasan yliopisto on ollut mukana Nordtermin toiminnassa 1970-luvulta lähtien. Vaasan yliopistossa terminologian tutkimus on vilkasta ja terminologiaa voi opiskella sivuaineena. Nuopponen on aina palannut Nordterm-päiviltä tuomisinaan uutta inspiraatiota ja tutkimusajatuksia. Nuopponen arvostaa myös Nordterm-päiviltä saamiaan yhteyksiä käytännön sanastotyötä tekeviin ihmisiin.

Ensimmäisen seminaaripäivän kutsuttu puhuja oli professori Rute Costa Lissabonin uudesta yliopistosta. Costa johtaa parinkymmenen hengen leksikologian, leksikografian ja terminologian tutkimusryhmää yliopiston kielitieteen tutkimuskeskuksessa. Kielitieteen tutkimuskeskuksella ja Portugalin parlamentilla on yhteinen hanke, jonka tavoitteena on luoda Portugalin parlamentille termi- ja tekstitietokanta käännöstyön tueksi. Työhön osallistuu monen alan ammattilaisia: terminologeja ja kääntäjiä, kirjastonhoitajia, oikeustieteen ja taloustieteen asiantuntijoita sekä tietotekniikan asiantuntijoita. Hankkeeseen kuuluu parlamentin tekstien organisointi, termistön validointi, käsitejärjestelmien laatiminen ja määritelmien validointi. Parlamentin teksteistä poimitaan puoliautomaattisesti termiehdokkaita, jotka annetaan asiantuntijoiden arvioitaviksi. Asiantuntijoiden hyväksymät termit lisätään termitietokantaan. Monimerkityksisistä käsitteistä laaditaan käsitejärjestelmiä vastineiden löytämisen ja määritelmien kirjoittamisen helpottamiseksi. Määritelmien kirjoittaminen tarkoittaa olemassa olevien määritelmien muokkaamista tai täysin uusien määritelmien kirjoittamista. Myös asiantuntijoiden hyväksymät määritelmät lisätään termitietokantaan. Tekstitietokannan tarkoitus on antaa termeistä lisää tietoa niiden oikeissa käyttökonteksteissa ja näin syventää ymmärrystä käsitteestä. Teksti- ja termitietokantojen on tarkoitus toimia tietolähteenä myös muille portugalinkielisille maille.

Terminologi Henrik Nilsson Terminologicentrum TNC:stä nosti esitelmässään esiin kysymyksen, voitaisiinko myös sanastotyöhön soveltaa hallintajärjestelmää ja olisiko sanastotyön hallintajärjestelmälle tarvetta. Nilsson toi esiin eri tapoja, miten sanastotyö voidaan organisoida, ja kertoi muiden alojen hallintajärjestelmistä. Nilsson totesi, että monet sanastotyön hallintajärjestelmään tarvittavat osat ovat jo olemassa ja että nykyisiä prosesseja voisi soveltaa. Ruotsissa kielilaki vaikuttaa hallintajärjestelmän tarpeeseen.

Annika Asp puhui esitelmässään siitä, kuinka sanastotyön avulla saadaan aikaan parempia tietorakenteita. Asp on mukana hankkeessa, jossa kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon koodistoa. Hanke kuuluu Ruotsin hallituksen IT-strategiaan ja koskee suurta osaa Ruotsin kunnista. Terminologin tehtävä hankkeessa on perinteisen sanastotyön lisäksi muun muassa tietorakenteen attribuuttien kuvailu ja koodiston ryhmittely. Asiantuntijat ja tavalliset ihmiset käyttävät samasta käsitteestä eri termejä, mikä aiheuttaa haasteita termivalintaan. Asiantuntijoiden käyttämät termit ovat hankkeessa lähtökohtana, mutta tavallisten ihmisten käyttämät nimitykset lisätään synonyymilistaan.

Kehittämispäällikkö Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan kehittämiskeskuksesta ja projektipäällikkö Maarit Laaksonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta kertoivat, kuinka luokittelutyö ja sanastotyö on yhdistetty Tikesos-hankkeessa. Hankkeen taustalla on se, ettei asiakastietoja ole aikaisemmin voinut siirtää automaattisesti paikasta toiseen. Lehmuskoski ja Laaksonen totesivat, että tietoarkkitehtuuri on määriteltävä sekä käsitteellisellä että rakenteellisella tasolla. Luokittelu ja terminologinen sanastotyö täydentävät toisiaan tiedonkuvausmenetelminä. Sanastotyön avulla voidaan myös parantaa luokitusten ja tietorakenteiden käytettävyyttä sekä varmistaa luokituksen kattavuus ja erottelukyky. Lopuksi Lehmuskoski ja Laaksonen kertoivat suosittelevansa luokitustyön ja sanastotyön yhdistämistä.

Johtava terminologi Kaisa Kuhmonen valtioneuvoston kanslian kielipalvelusta kertoi toisenlaisesta yhteistyöstä eli ESKO-verkostosta. ESKO on Euroopan unionin toimielinten suomen kääntäjien ja tulkkien sekä kotimaisten virkamiesten ja asiantuntijoiden yhteistyöverkosto. Verkoston tehtävänä on lisätä ja helpottaa näiden ryhmien välistä yhteistyötä erityisesti EU-säädösten valmistelu- ja käännösvaiheessa. Tämä helpottaa kääntäjien työtä ja parantaa suomenkielisten EU-säädösten laatua ja helpottaa täytäntöönpanoa. Tätä kautta voidaan vaikuttaa myös EU-säädösten suomenkielisiin termeihin ja sitä kautta myös kotimaiseen lainsäädäntöön. Kuhmonen on kirjoittanut aiheesta myös tähän lehteen.

Informaatikko Carita Bjon Kelasta kertoi esitelmässään Kelan termit -projektista. Kelan ja Sanastokeskus TSK:n yhteisessä projektissa tavoitteena on julkaista Kelan terminologinen sanasto sekä suunnitella sanaston ylläpito jatkossa. Sanaston ensimmäinen versio julkaistiin viime vuonna ja tänä vuonna on tarkoitus julkaista uusi päivitetty versio, joka sisältää myös määritelmät ja huomautukset ruotsiksi.

Vanhemmat neuvonantajat Anne-Ruth Jangaard ja Ingrid Johanne Lauvrak Norjan Rannikkovirastosta kertoivat Rannikkoviraston johtamasta äkillisen saastumisen sanastoa laativasta hankkeesta, johon osallistuu laaja asiantuntijatyöryhmä sekä Norjan Kielineuvoston edustajia. Sanastohankkeen tulokset tallennetaan termitietokantaan (www.afterm.no). Jangaard ja Lauvrak korostivat, että yhtenäinen termistö on erityisen tärkeä kriisitilanteen viestinnässä.

Metatietoja, termipankkeja ja synonymiaa

Toisen seminaaripäivän kutsuttu puhuja oli ylitarkastaja Mikael af Hällström Verohallinnon henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksiköstä.  Hällström kertoi, miten yhteinen metatietoarkkitehtuuri on tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kulmakivi ja siten aidosti palvelevan hallinnon edellytys. Suomessa syyskuun alussa voimaantullut uusi tietohallintolaki edellyttää julkisen hallinnon käyttävän yhtenäistä kokonaisarkkitehtuuria eli yhtenäistä toiminta-, tieto-, järjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuuria. Tietoarkkitehtuurin kannalta yksi keskeisimpiä kehityskohteita on yhteisen metatietoarkkitehtuurin luominen koko julkiselle sektorille. Meta-arkkitehtuurin perusta on JHS-metatietorekisteri, jonka luomisessa sovelletaan JHS-suosituksia 170 ja 175. Työtä organisoi ja johtaa julkisen hallinnon ydinsanastoryhmä.

Tutkijatohtori Tine Lassen Kööpenhaminan kauppakorkeakoulusta kertoi Tanskassa tämän vuoden alussa aloitetusta projektista, jonka tavoitteena on luoda Tanskaan kansallinen termipankki, DanTermBank. Projektissa on tarkoitus yhdistää automaattisesti olemassa olevaa terminologista dataa, jos sama käsite esiintyy useammassa tietueessa. Lassenin esitelmä herätti vilkkaan keskustelun muun muassa siitä, miten termitietueita automaattisesti yhdistellessä voidaan valita oikea määritelmä ja että yhdistäminen termin perusteella voi johtaa virheisiin. Esiin nousi myös se, ettei aineiston termipankkiin toimittanut taho välttämättä halua omaa aineistoaan yhdistettävän muiden aineistoihin.

Terminologi Mikaela Gidlund Fodina Language Technology -yrityksestä kertoi esitelmässään siitä, kuinka olemassa olevat termistöt voidaan saada aktiiviseen käyttöön esimerkiksi teknisessä dokumentoinnissa. Gidlundin esittämä ratkaisu on termistön integrointi. Gidlund esitteli Acrolinx IQ -työkalua, joka on integroitavissa esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmaan. Ohjelma sisältää termitietokannan ja ehdottaa tekstin termeihin, oikeinkirjoitukseen, kielioppiin ja tyyliin korjauksia samaan tapaan kuin tekstinkäsittelyohjelmaan sisältyvä kieliasun tarkistus. Ohjelmaan voi tehdä organisaatio- ja tyylilajikohtaisia sääntöjä.

Vanhempi neuvonantaja Jan Hoel Norjan Kielineuvostosta kertoi Norjan standardisoimisjärjestön Standard Norgen yhteistyössä Kielineuvoston kanssa toteuttamasta termipankkihankkeesta. Termipankissa on noin 50 000 termitietuetta ja noin 200 000 termiä. Suurin osa termeistä on peräisin standardeista. Norjan standardisoimisjärjestö on julkaissut hankkeessa rakennetun SNORRE-termipankin internetissä julkiseen käyttöön.

Terminologit Claudia Dobrina, Peter Svanberg ja Henrik Nilsson Terminologicentrum TNC:stä käsittelivät esitelmässään Ruotsin kansallista termipankkia Rikstermbankenia, joka täytti keväällä kaksi vuotta. Termipankissa on nykyään 78 000 termitietuetta, 260 000 termiä, 26 kieltä, 700 lähdettä ja 156 aineiston toimittajaa. Kuluneet kaksi vuotta ovat osoittaneet, että olisi hyödyllistä, jos termitietueiden verkko-osoitteet olisivat pysyviä, jolloin niihin voisi tehdä pysyviä linkkejä. Nyt TNC:ssä mietitään, voisivatko käyttäjät osallistua termipankin ylläpitoon. Suunnitelmissa on myös käyttäjätutkimuksen tekeminen.

Lehtori Hanne Erdman Thomsen Kööpenhaminan kauppakorkeakoulusta raportoi keskeisten terminologia-alan standardien työn etenemisestä. Alan standardoinnista vastaa kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISOn terminologiakomitea ISO/TC 37. Tällä hetkellä komitean työn alla on muun muassa standardien ISO 704 Terminology work – Principles and methods ja ISO 1087 Terminology work – Vocabulary uusiminen. Sanastotyön suuntaviivat esittävä standardi ISO 704 on julkaistu viimeksi vuonna 2009 ja sanastotyön sanaston sisältävä ISO 1087 vuonna 2000. Thomsen kertoo terminologia-alan standardeista artikkelissaan tässä lehdessä.

Jan Hoel kertoi Kielineuvoston tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin sitä, kuinka maallikot ymmärtävät erikoisalojen termit. Tutkimuksessa toteutettiin kaksi kyselyä. Ensimmäinen kysely tehtiin puhelimitse ja siinä oli viisi lääketieteen termiä. Toinen kysely tehtiin internetissä ja siinä oli kymmenen ilmastonmuutoksen termiä. Molemmissa kyselyissä vastaajan piti valita termin oikea merkitys kolmesta eri vaihtoehdosta. Oli mielenkiintoista havaita, että vanhemmat ihmiset tunnistivat lääketieteen termit heikommin kuin nuoret ja naiset miehiä paremmin. Ilmastonmuutoksen termien merkitykset miehet taas tiesivät naisia paremmin, eikä ikä vaikuttanut termien tunnistamiseen.

Yliassistentti Marita Kristiansen Norjan kauppakorkeakoulusta on tutkinut talousalaan ja etenkin talouskriisiin liittyvien termien käyttöä norjalaisissa sanomalehdissä vuosina 2007–2010. Talousala on dynaaminen ala, jonka lingua franca on englanti ja jolle tulee jatkuvasti uusia termejä. Kristiansen totesi, että muilla aloilla anglisismit jäävät yleensä vähitellen pois käytöstä, mutta talousalalla näin ei käy, vaikka kaikilla käsitteillä olisi myös norjankieliset vastineet.

Tutkija Niina Nissilä ja professori Anita Nuopponen Vaasan yliopistosta käsittelivät esityksessään synonymiaa eri näkökulmista. Nissilä ja Nuopponen totesivat, että terminologien synonymia on pääasiassa täydellistä synonymiaa, kun taas esimerkiksi semantiikassa erotetaan erilaisia synonymian asteita.

Myös kääntäjä Eija Puttonen Suomen Pankista käsitteli esityksessään synonymiaa. Suomalainen lainsäädäntö perustuu enenevissä määrin Euroopan unionin säännöksiin, joihin perustuen suomalaiset lait laaditaan, joten monen lain taustalla on käännös. Käytännön käännöstyössä syntyvien synonyymien määrään vaikuttaa se, että käännöksiä tehdään eri kielistä ja myös lähdekielen termit saattavat muuttua. Puttonen nosti esiin erityisesti ruotsinkielisten termien harmonisoinnin tarpeen, sillä Ruotsin ja Suomen laeissa ja toisaalta EU-direktiiveissä käytettävissä termeissä on eroja. Lopuksi Puttonen totesi, että synonyymejä voi käyttää, kunhan niiden käyttö ei vaikeuta viestintää.

Loppusanoissaan Katri Seppälä totesi, että seminaari oli intensiivinen ja esitykset olivat mielenkiintoisia ja monipuolisia. Seppälä kiitti erityisesti tapahtuman rahoittajia: Nordplus-ohjelmaa, Svenska kulturfondenia ja Pohjoismaista kulttuurirahastoa. Näiden tuella seminaariin pystyttiin järjestämään myös tulkkaus pohjoismaisten kielten ja suomen välille.

Edellä on nostettu esiin vain osa seminaarissa kuulluista esitelmistä. Seminaarissa kuultiin esitelmiä laidasta laitaan: käytännönläheisistä työnkuvauksista tieteellisiin tutkimusselostuksiin sekä kaikkea näiden väliltä. Seminaariesitelmistä laadituista artikkeleista kootaan raportti, joka julkaistaan Nordterm-sarjassa keväällä 2012.

Retkeilyä ja kokouksia

Keskiviikkoiltana Nordterm-päivien ohjelmassa oli retki ja illallinen. Retkikohteena oli Stundarsin ulkoilmamuseo Mustasaaressa, jossa osallistujille oli tarjolla opastettu kierros ja illallinen.

Nordtermissä oli kaudella 2009–2011 kolme aktiivista työryhmää: AG1 Terminologinen tutkimus ja koulutus, AG2 Termistönhallintatyökalut ja AG5 Nordtermin internetinformaatio. Nämä ryhmät kokoontuivat kertaamaan menneen kauden tapahtumia ja suunnittelemaan tulevaa toimintaa.

Tiistaiaamupäivänä samaan aikaan sanastotyön peruskurssin kanssa kokoontuivat Nordtermin työryhmät AG2 ja AG5. AG2:n kokouksessa pohdittiin erillisen termipankkityöpajan järjestämistä ja muita mahdollisia yhteisiä projekteja. AG5:n kokouksessa keskusteltiin muun muassa keskusteluryhmän ja wikisivuston käyttöönotosta, johon työryhmä suhtautui positiivisesti.

Tiistai-iltana kokoontui AG1. Kokouksessa todettiin, että peruskurssin osallistujat olivat olleet tyytyväisiä kurssiin. Lisäksi kokouksessa keskusteltiin Termdist-verkoston toiminnasta. Termdist-verkosto on kehittänyt yhteispohjoismaiset terminologian verkko-opinnot.

Nordtermin johtoryhmä kokoontui torstai-iltana. Kokouksessa keskusteltiin muun muassa tapahtuman onnistumisesta ja kuultiin eri kielialueiden ja työryhmien raportit sekä suunniteltiin Nordtermin internetviestinnän uudistamisesta. 

Perjantaina järjestetyn Nordtermin yleiskokouksen aluksi Anita Nuopponen kertoi omien valokuviensa ja kokemustensa valossa Nordtermin 35-vuotisesta historiasta. Tämän jälkeen vuorossa olivat maakohtaiset katsaukset viime vuosien toiminnasta terminologian ja sanastotyön alalta sekä Nordtermin työryhmien katsaukset. Yleiskokous huipentui Nordtermin johtokunnan puheenjohtajuuden siirtymiseen Sanastokeskus TSK:lta Ruotsin Terminologicentrum TNC:lle. Tämän merkkinä Katri Seppälä luovutti perinteisen Nordterm-sateenvarjon TNC:n Henrik Nilssonille.