Kulttuurintutkimuksen opinnot johtivatkin tilastojen pariin – haastattelussa Tilastokeskuksen Saija Ylönen

Ville Punsar

Saija Ylönen

Saija Ylönen työskentelee Tilastokeskuksessa kehittämispäällikkönä. Hän on ollut Sanastokeskus TSK:n hallituksen jäsen vuoden 2019 alusta lähtien.

Artesaani, filosofian maisteri ja informaatikko

Turussa lapsuutensa viettäneellä Saija Ylösellä on humanistisen alan koulutus, mikä ei ole tavanomaisin opintotausta Tilastokeskuksen työntekijöiden joukossa. Jo kouluajoista saakka Ylönen on ollut kiinnostunut kielistä ja kirjallisuudesta; siitä, miten ihminen ilmaisee itseään kielen avulla. Koulussa Ylönen valitsi A-kielekseen ranskan, jota opiskeltiin kuin kielikylvyssä ikään: ”Olimme ensimmäinen A-ranskaa opiskellut porukka Turussa. Ranskan kielen oppikirjoja ei tuolloin vielä ollut saatavilla suomeksi, joten opiskelimme kieltä ranskalaisten aapisista. Tunnit pidettiin ranskaksi, ja meillä oli myös paljon ranskalaisia sijaisia”, Ylönen muistelee.

Parikymppisenä Ylönen muutti Helsinkiin opiskelemaan kulttuurintutkimusta. Opintoja kertyi niin folkloristiikasta, taidehistoriasta kuin elokuvatutkimuksestakin. Ennen yliopistovuosia hän oli ehtinyt myös valmistua artesaaniksi. Työuransa aikana Ylönen on vielä opiskellut johtamiseen liittyviä asioita, minkä lisäksi hän on hankkinut informaatikon pätevyyden. ”Nykyisin monet nuoret tuntuvat olevan hyvin tietoisia siitä, mihin haluavat työllistyä. Itse olen kuitenkin aina opiskellut sitä, mikä milloinkin on kiinnostanut.”

Kulttuurialan työt olivat Ylösen valmistumisen aikaan tiukassa, joten tuore filosofian maisteri suuntasi katseensa muualle. Tilastokeskus etsi tekijää Euroavain-nimeä kantaneelle tuotteelleen, johon kerättiin aluetietoa Euroopasta – CD ROM -levylle. Ylönen tuli valituksi muutaman kuukauden määräaikaiseen pestiin, jota sittemmin jatkettiin. Nyt Tilastokeskuksella on ehtinyt vierähtää jo miltei 20 vuotta.

”Tilastot eivät voi olla olemassa pelkkinä lukuina”

Tilastotietojen parissa työskentely opetti Ylösen jo varhaisessa vaiheessa katsomaan tilastojen taakse. Kun etsitään vaikkapa väestöön liittyvää tietoa useasta eri lähteestä, on tärkeää tietää muun muassa se, miltä ajalta tieto on kerätty, miten se on laskettu ja mitä kaikkea on ylipäätään mukana. Ylönen tähdentää, että lukuja ymmärtääkseen on tiedettävä, mistä taulukoiden luvut kertovat ja mitä ne todella tarkoittavat. ”Tilastot eivät voi olla olemassa pelkkinä lukuina, vaan niiden taustalle tarvitaan sanastoja, käsitteitä, luokituksia ja muuta sanallista kuvausta.”

Terminologista sanastotyötä Ylönen pitää tärkeänä, ja Tilastokeskus on tehnyt muutamassa projektissa yhteistyötä Sanastokeskuksen kanssa. Systemaattiseen sanastotyöhön rajalliset resurssit eivät silti useimmiten riitä, sillä huolellisesti toteutettuun sanastotyöhön pitää varata paljon tilastoasiantuntijoiden aikaa. Käsitteitä ja käsitekokonaisuuksia työstetään kuitenkin kevyemmin talon sisällä, ja Ylösen kokemuksen mukaan Tilastokeskuksen väki on kiinnostunut terminologisesta työstä. Tälle työlle talossa on myös tarvetta, sillä tavoitteena olisi yhtenäistää tilastojen välistä termistöä. Käsitteiden työstämiseen liittyy kuitenkin väistämättä kompromissien tekeminen: ”Pitäisi löytää määritelmä, joka on terminologisesti hyväksyttävä mutta toisaalta myös riittävän syvälle menevä, jotta tilastoasiantuntijatkin voivat sen hyväksyä”, Ylönen toteaa.

Metatietojärjestelmät ja semanttinen yhteentoimivuus työn keskiössä

Tätä nykyä Ylönen työskentelee Metatietopalvelut-nimisellä vastuualueella, joka vastaa Tilastokeskuksen yhteisistä metatietojärjestelmistä eli erilaisista tilastollisista käsitteistä ja luokituksista sekä muuttuja- ja aineistokuvauksista. Yksikön tehtävänä on tukea kaikkia Tilastokeskuksen tilastontekijöitä metatietojärjestelmän käytössä ja metatietosisältöjen tuottamisessa. Ylönen itse työskentelee esimiehenä, joten alaisten tukeminen heidän omassa työssään muodostaa sekin keskeisen osan toimenkuvaa.

Metatiedot liittyvät olennaisesti toiseen Ylösen työn kannalta tärkeään asiaan: semanttiseen yhteentoimivuuteen. Pähkinänkuoressa semanttisella yhteentoimivuudella tarkoitetaan sitä, että tietoa voidaan siirtää eri toimijoiden välillä ilman että sen merkitys muuttuu. ”Oman työni näkökulmasta se tarkoittaa erityisesti sitä, että voimme yhdessä ymmärtää, mitä ihmiseltä toiselle siirrettävä tieto tarkoittaa, ja että tietoa voidaan siirtää koneellisesti siten, että sen merkitys säilyy”, Ylönen selittää. ”Metatietojen avulla tätä ymmärtämistä voidaan puolestaan tukea. Tilastokeskuksessa tavoitteena on käyttää yhteisiä luokituksia ja käsitteitä.”

Tilastotoimella on voimakas kansainvälisen semanttisen yhteentoimivuuden vaatimus, mikä näkyy muun muassa siinä, että Tilastokeskus käyttää YK:n ja Eurostatin kanssa kansainvälisessä yhteistyössä laadittuja luokituksia, joista osa on määritelty EU-tasoisissa asetuksissa. Toisaalta digitalisaatioon liittyvien tavoitteiden myötä semanttiseen yhteentoimivuuteen on Tilastokeskuksessa alettu kiinnittää enemmän huomiota myös kansallisella tasolla. ”Olemme mukana esimerkiksi koodistojen kehittämisessä ja sanastotyössä”, Ylönen kertoo ja mainitsee Digi- ja väestöviraston ylläpitämän yhteentoimivuusalustan esimerkkinä kansallisesti merkittävästä yhteistyöhankkeesta. Ylösen toiveissa on, että jatkossa Tilastokeskuksen metatietoasiantuntija voisivat keskittyä enemmän myös kansallisen puolen toimintaan.

Sanastokeskuksen työlle on valtava tilaus

Ylönen muistelee kuulleensa Sanastokeskuksesta ensimmäisen kerran vuosituhannen alussa, jolloin hän työskenteli tilastollisten käsitteiden ja Euroavaimen parissa. Kiinnostus sanastoja kohtaan alkoi hiljalleen viritä, ja Ylönen sai mahdollisuuden tutustua terminologisen työn perusteisiin Sanastokeskuksen järjestämällä sanastotyön kurssilla. Kurssin jälkeen kukin osallistuja sai omakseen sanastotyön periaatteista kertovan Sanastotyön oppaan, joka on Ylösen käytössä vielä nykyisinkin. Sanastokeskuksen hallituksen jäsenyyden myötä Ylönen on nyt päässyt seuraamaan sanastotyötä entistä säännöllisemmin ja lähempää. Hän antaa yhden vinkin onnistuneelle sanastoprojektille: ”Hallituksessa sekä terminologiapalvelujen tilaajana olen ymmärtänyt, että on tärkeää suunnitella aikataulut mahdollisimman tarkasti ja pyrkiä pitämään kiinni sovituista ajankohdista. Näin työt on helpompi suunnitella Sanastokeskuksen päässä.”

Sanastokeskuksen merkitystä Ylönen pitää suurena etenkin nyt, kun semanttiseen yhteentoimivuuteen panostetaan systemaattisesti. ”Sanastokeskus on terminologisen osaamisen keskittymä, ja sen tekemälle työlle on valtava tilaus yhteentoimivuustyössä jo tiedonhallintalain pohjalta”, Ylönen toteaa viitaten vuoden 2020 alusta voimaan tulleeseen lakiin julkisen hallinnon tiedonhallinnasta, jonka tarkoitus on edistää muun muassa digitalisointia viranomaistoiminnassa. Hän toivoo, että Sanastokeskuksella olisi myös jatkossa näkyvä rooli semanttiseen yhteentoimivuuteen liittyvissä asioissa.

Vapaa-aikaan kuuluu paljon kulttuuriharrastuksia

Ylönen jakaa arkensa miehensä ja kissansa kanssa. Vapaa-aikaansa hän viettää mielellään kaunokirjallisuuden, teatterin ja taidehistorian sekä ylipäätään erilaisten kulttuuritapahtumien parissa. ”Olen siinä mielessä tyypillinen tämän ikäinen nainen, että pidän kulttuurilaitoksia pystyssä”, Ylönen naurahtaa. Toisaalta hän nauttii myös käsillä tekemisestä, ja vanhojen artesaaniaikojen peruina mukana elämässä kulkevat yhä käsityö- ja maalausharrastukset.

Kirjoittajasta:
Ville Punsar työskentelee Sanastokeskuksessa määräaikaisena terminologina.

Lisää uusi kommentti

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <blockquote> <code> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.