Kokonaisturvallisuuden ja varautumisen sanastohanke käynnissä

Riina Kosunen

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) ja Sanastokeskus käynnistivät kesäkuussa 2013 sanastohankkeen, jonka tavoitteena on päivittää ja uudistaa vuonna 2009 julkaistu Varautumisen ja väestönsuojelun sanasto (TSK 39).

Hankkeen alkuperäisenä tarkoituksena oli päivittää Varautumisen ja väestönsuojelun sanasto säilyttäen sanaston käsitevalikoima ja rakenne pääosin muuttumattomina. Työn käynnistyttyä kuitenkin todettiin, että vuoden 2009 jälkeen varautumista koskeva ajattelu, säädökset ja muut ohjausasiakirjat ovat muuttuneet niin voimakkaasti, että tämän hetken yhteiskunnassa on enemmän tarvetta nimenomaan kokonaisturvallisuuteen keskittyvälle sanastolle.

Esimerkki viime vuosien aikana tapahtuneesta ajattelutavan muutoksesta yhteiskunnassa on, että nykyisin varautumisen periaatteena on kokonaismaanpuolustuksen sijaan kokonaisturvallisuus. Kokonaismaanpuolustuksen käsite onkin poistettu tekeillä olevasta sanastoluonnoksesta.

kokonaismaanpuolustus
sotilaalliset ja siviilialojen toimet, joilla turvataan valtion itsenäisyys sekä kansalaisten elinmahdollisuudet ja turvallisuus ulkoista, muiden valtioiden aiheuttamaa tai muuta uhkaa vastaan

kokonaisturvallisuus
yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvallisuus, joka toteutetaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana

Yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ovat yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömät toiminnot eli valtion johtaminen, kansainvälinen toiminta, Suomen puolustuskyky, sisäinen turvallisuus, talouden ja infrastruktuurin toimivuus, väestön toimeentuloturva ja toimintakyky sekä henkinen kriisinkestävyys.

Myös yksityiskohtaisempiin käsitteisiin on vuoden 2009 jälkeen tullut muutoksia. Esimerkiksi pelastustoiminta ei nykykäsityksen mukaan tapahdu vain onnettomuuden satuttua, vaan pelastustoimintaa on myös onnettomuuden uhkan vuoksi käynnistettävät toimet:

pelastustoiminta
toiminta, joka tapahtuu onnettomuuden satuttua ja jolla pyritään estämään tilanteen paheneminen ja pitämään vahingot mahdollisimman pieninä

pelastustoiminta
toiminta, joka koostuu onnettomuuden tai sen uhkan edellyttämistä kiireellisistä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on pelastaa ja suojata ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä

Nykyisin ei ole myöskään sekaannusta aiheuttanutta jakoa häiriötilanteisiin ja erityistilanteisiin , vaan kumpaankin näistä käsitteistä viitataan termillä häiriötilanne.

häiriötilanne
uhka tai tapahtuma, joka vaarantaa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ja jonka hallinta edellyttää viranomaisten ja muiden toimijoiden tavanomaista laajempaa tai tiiviimpää yhteistoimintaa ja viestintää

erityistilanne (päivitettävästä sanastosta poistettu käsite)
yllättävä tai äkillinen tilanne, joka voi vaarantaa yhteiskunnan turvallisuuden tai väestön elinmahdollisuudet ja jonka hallinta voi edellyttää normaalista poikkeavaa johtamismallia ja viestintää

Esimerkiksi ydinonnettomuus, pandemia ja laajamittainen maahantulo ovat erityistilanteita.

Yksi työryhmää eniten työllistäneistä kohdista on varautumisalan keskusteluun äskettäin tuotu käsite resilienssi. Yksi mahdollinen määritelmä käsitteelle on seuraava:

resilienssi
tietoinen ja ennakoiva kyky sopeutua ja toimia joustavasti häiriötilanteissa sekä toipua ja kehittyä niiden jälkeen

Määritelmä on kuitenkin tällä hetkellä työryhmässä vielä luonnosvaiheessa ja siitä keskustellaan. Myös käsitteen suomenkielistä nimitystä pohditaan. Sopisiko sieto- ja joustokyky eli sito-kyky? Entä joustokesto?

Sanaston rajausta pohdittaessa mukaan päädyttiin valitsemaan kaikille hallinnonaloille yhteisiä kokonaisturvallisuuden käsitteitä. Hallinnonalakohtaiset käsitteet, kuten väestönsuojeluun ja vaikkapa säteilyturvallisuuteen liittyvät käsitteet, päätettiin rajata tämän hankkeen ulkopuolelle ja siirtää niiden määrittely- ja päivitysvastuu hallinnonalakohtaisille sanastohankkeille.

Hankkeen työryhmässä on SPEKin ja Sanastokeskuksen lisäksi mukana edustajat opetus- ja kulttuuriministeriöstä, puolustusministeriöstä, sisäasiainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä ja Huoltovarmuuskeskuksesta. Hanketta ohjaa Turvallisuuskomitea ja hankkeen rahoittajat ovat Väestönsuojelusäätiö ja puolustusministeriö.

Uuden sanaston laajuudeksi tulee 150‒200 käsitettä. Sanaston määritelmäkielenä on suomi, ja termeille annetaan vastineet ruotsiksi ja englanniksi. Sanaston on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle huhti-toukokuussa 2014 ja valmistua ennen syksyä 2014. Valmis sanasto julkaistaan sähköisesti Sanastokeskuksen TEPA-termipankissa. Lisäksi SPEK tuottaa sanastosta painetun version.