Kirjallisuutta

Kuvansa kullakin – valokuva-arkiston hallinnan kysymyksiä

Suomen valokuvataiteen museo on julkaissut loppuvuodesta 2011 museon erikoistutkija Anne Isomursun kirjoittaman teoksen Kuvansa kullakin – valokuva-arkiston hallinnan kysymyksiä. Isomursun lisäksi teoksen kirjoittamiseen ovat osallistuneet museon erikoistutkija Jukka Kukkonen, konservaattori Riitta Koskivirta, valokuvaaja Virve Laustela ja informaatikko Juha Sulin.

Kuvansa kullakin tarkastelee valokuva-arkistoja museotyön näkökulmasta ja opastaa lukijaa kaikkiin valokuva-aineistojen käsittelyn vaiheisiin esitutkimuksesta digitoinnin periaatteisiin. Lisäksi kirjassa annetaan esimerkkejä eri kokokelmatyyppien eroista ja kokoelman arvojen määrittelystä.

Teoksella on annettavaa myös niille lukijoille, jotka eivät työskentele valokuvien arkistoinnin parissa. Isomursu esittelee asiakirja-arkistolle tyypillisen monitasoisen eli hierarkkisen tietomallin kokoelmanhallinnan työvälineenä, mikä on kiinnostavaa kokoelmanhallinnan kannalta yleensä. Lisäksi kuva-arkistojen digitoinnin yhteydessä käsiteltävä metatietojen suunnittelu on sovellettavissa myös muiden kuin valokuvakokoelmien tiedonhallintaan.

Teoksen voi ostaa noin 32 euron hintaan Suomen valokuvataiteen museon museokaupasta. Lisäksi se on tilattavissa postituskuluineen sähköpostilla osoitteesta satu.sormunen@fmp.fi tai puhelimitse numerosta 09-6866 3624.

Anne Isomursu: Kuvansa kullakin – valokuva-arkiston hallinnan kysymyksiä
Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki 2011. 128 s. ISBN 978-951-9086-89-7

Tieteen yleistajuistaminen

Gaudeamus on julkaissut Urpu Strellmanin ja Johanna Vaattovaaran toimittaman teoksen Tieteen yleistajuistaminen. Teokseen on toimittajien lisäksi kirjoittanut joukko tieteen ja journalismin asiantuntijoita.

Tieteellisten aiheiden käsittelemiselle julkisuudessa on yhä enemmän kysyntää. Strellman ja Vaatovaara näkevätkin tieteen yleistajuistamisen koko tiedeyhteisön tehtävänä. Tieteen yleistajuistaminen onkin suunnattu ensisijaisesti tutkijoille, yliopisto-opettajille sekä tiedettä yleistajuistaville toimittajille.

Kirjan toimittajien tavoitteena on tarjota tieteentekijöille työkaluja tarkoituksenmukaisten tekstien laatimiseen ja toisaalta auttaa tiede- ja kustannusmaailmoissa toimivia ymmärtämään toisiaan paremmin. Teoksessa käsitellään monipuolisesti kirjoitettuja tekstejä kuten lehtijuttuja, tietokirjoja ja verkkotekstejä sekä puheviestinnän tilanteita kuten esitelmiä ja haastatteluita.

Teoksen voi ostaa kirjakaupoista noin 37 euron hintaan.

Urpu Strellman & Johanna Vaattovaara (toim.): Tieteen yleistajuistaminen
Gaudeamus, Helsinki 2013. 281 s. ISBN 978-952-495-263-7

Havaiji-suomi-havaiji -sanasto

Texthouse on julkaissut vuonna 2012 AnnaMaria Prestonin ja Tarja Ranisen toimittaman Havaiji-suomi-havaiji -sanaston.

Kirja sisältää lyhyen Havaijin osavaltion esittelyn lisäksi 120 havaijinkielistä ja 125 suomenkielistä hakusanaa sekä lukusanat 1–10 havaijinkielellä. Matkailijoille hyödyllisten sanojen lisäksi mukaan on otettu muutamia niin sanottuja riskisanoja, kuten limu (merilevä) ja pipi kaula (kuivaliha).

Saara Sammaliston kuvittama sanakirja sopii Havaijin-matkaa suunnitteleville tai saariryhmästä muuten kiinnostuneille. Kirjan voi ostaa kirjakaupoista noin 8 euron hintaan tai tilata suoraan kustantajalta (www.texthouse.fi).

AnnaMaria Preston & Tarja Raninen (toim.): Havaiji-suomi-havaiji -sanasto
Texthouse, Tuusula 2012. 38 s. ISBN 978-952-67625-7-9

Uusi HTK-ohje ja Tutkijan ansioluettelomalli

Opetusministeri Jukka Gustafsson julkisti marraskuussa 2012 uuden Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa -ohjeen (HTK-ohje). Samalla julkistettiin myös uusi Tutkijan ansioluettelomalli.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimen Tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatiman kansallisen menettelyohjeen tavoitteena on edistää hyvää tieteellistä käytäntöä. Lisäksi se pyrkii varmistamaan, että tieteellisen käytännön loukkauksia koskevat epäilyt voidaan käsitellä asiantuntevasti, oikeudenmukaisesti ja mahdollisimman nopeasti. Uudistettu ohje on laadittu yhdessä tiedeyhteisön kanssa, ja siinä on huomioitu muun muassa sellaiset vastuuttomuusmenettelyt, jotka eivät sovi perinteisiin vilppi- tai piittaamattomuuskategorioihin.

Uusi Tutkijan ansioluettelomalli ohjeistaa ansioluettelon laatijaa tutkimuseettisestä näkökulmasta niin, että ansiot esitetään mahdollisimman kattavasti ja totuudenmukaisesti. Ansioluettelomallia ovat olleet laatimassa Tutkimuseettinen neuvottelukunta, Suomen yliopistot UNIFI ry, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry sekä Suomen Akatemia.

HTK-ohje on saatavilla Tutkimuseettisen neuvottelukunnan sivuilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi pdf-muodossa osoitteessa www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/htk_ohje_verkko14112012.pdf. Tutkijan ansioluettelomalli on saatavilla pdf- ja doc-muodoissa, linkit tiedostoihin löytyvät sivulta http://www.tenk.fi/fi/tutkijan-ansioluettelomalli. Ansioluettelomalli on saatavilla Tutkimuseettisen neuvottelukunnan sivuilla myös ruotsiksi osotiteessa http://www.tenk.fi/sv/modell-till-meritf%C3%B6rteckning-f%C3%B6r-forskare ja englanniksi osoitteessa http://www.tenk.fi/en/template-researcher%C2%B4s-curriculum-vitae.