Kirjallisuutta

Svenskt lagspråk i Finland

Tammikuun alussa ilmestyi uusi painos ruotsinkielistä lakikieltä käsittelevästä Svenskt lagspråk i Finland -käsikirjasta (Slaf). Valtioneuvoston ruotsin kielen lautakunnassa laadittu käsikirja julkaistiin valtioneuvoston kanslian ohjeena.

Käsikirjassa kuvataan lakien ja säädösten syntyprosessia, esitellään tärkeimpiä kääntämisessä käytettäviä lähteitä ja apuvälineitä sekä käsitellään oikeakielisyysasioita ja esitetään vaihtoehtoja vanhahtaville sanoille ja fraaseille. Käsikirja sisältää suomi–ruotsi-sanaston, jossa esitellään perinteisiä kääntämisen sudenkuoppia ja sellaisia uudissanoja, joita on vaikea löytää muista lähteistä. Käsikirja käsittelee kääntäjän näkökulmasta myös muun muassa terminologisia ja lakiteknisiä kysymyksiä, viittaustekniikkaa, hallituksen esitysten otsikoita ja standardilauseita sekä säädösten johtolauseita. Lisäksi käsikirjassa on kaksikielisiä luetteloita muun muassa kansallisten viranomaisten ja Euroopan unionin toimielinten nimistä sekä Suomen alueiden, maakuntien ja kuntien nimistä.

Käsikirja on tarkoitettu ensisijaisesti lakien ja muiden säädösten valmistelijoille, kirjoittajille ja kääntäjille sekä valtionhallinnon ruotsinkielisistä viranomaisteksteistä vastaaville. Teos on hyvä käsikirja myös muille, jotka kirjoittavat ja kääntävät lakiin ja hallintoon liittyviä tekstejä.

Svenskt lagspråk i Finland -käsikirjan voi ostaa Valtioneuvoston verkkokirjakaupasta (http://julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi/Etusivu) noin 110 euron hintaan. Teos on myös vapaasti saatavilla osoitteessa Valtioneuvoston julkaisuarkistossa Valtossa.

Svenskt lagspråk i Finland Slaf – Ruotsinkielinen lakikieli
Valtioneuvoston kanslia, Helsinki 2017. 464 s. ISBN:978-952-287-297-5

Finlandssvensk ordbok

Charlotta af Hällström-Reijosen ja Mikael Reuterin laatima suomenruotsin sanakirja Finlandssvensk ordbok julkaistiin joulukuussa verkossa Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuna. Vuonna 2008 kirjana ilmestynyt Finlandssvensk ordbok on normatiivinen sanakirja, jossa käsitellään suomenruotsin erityispiirteitä verrattuna ruotsinruotsiin ja annetaan suosituksia kielenkäytöstä.

Finlandssvensk ordbok on tarkoitettu suomenruotsalaisille ja suomalaisille kielenkäyttäjille, mutta siitä on hyötyä myös ruotsinruotsalaisille, jotka kaipaavat selitystä suomenruotsalaisille sanoille ja ilmaisuille.

Sanakirja on vapaasti käytettävissä Kotimaisten kielten keskuksen sivustolla.

Finlandssvensk ordbok
Kotimaisten kielten keskus, Helsinki.

Asutusnimihakemisto

Asutusnimihakemisto julkaistiin joulukuussa verkossa Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuna. Asutusnimihakemisto sisältää yhteensä noin 21 000 Suomen kaupunkien, kuntien, kylien ja kaupunginosien nimeä.

Asutusnimihakemistosta voi tarkistaa nimen nykysuositusten mukaisen kirjoitusasun, nimen paikallissijataivutuksen (Alastarolla, Ylistarossa, Paraisilla, Ikaalisissa) ja asutuksen sijainnin. Hakemistosta voi myös katsoa, onko suomenkielisen nimen rinnalla käytössä ruotsin- tai saamenkielistä nimeä. Kuntien nimiä koskevissa artikkeleissa on mukana kunnannimestä johdettu asukkaannimitys. Osaan nimistä on lisätty linkki Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-palveluun, jolloin asutusta voi tarkastella myös karttakuvan avulla.

Asutusnimihakemisto perustuu vuonna 1990 ilmestyneeseen Ritva Korhosen toimittamaan kirjaan Alastarolla Ylistarossa – Suomen asutusnimet ja niiden taivutus. Aineistoa on päivitetty, täydennetty ja tarkistettu verkkojulkaisua varten. Asutusnimihakemisto on jatkuvasti päivitettävä julkaisu, joka on saatavilla verkossa Kotimaisten kielten keskuksen sivustolla.

Asutusnimihakemisto
Kotimaisten kielten keskus, Helsinki.