Kelan terveystermit

Sirpa Suhonen
Kansaneläkelaitoksen (Kela) ja Sanastokeskus TSK:n yhteisen sanastoprojektin tavoitteena on yhtenäistää Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan liittyvää viestintää järjestelmällisen sanastotyön avulla. Työn tuloksena syntyy Kelan terminologinen sanasto, joka luodaan vaiheittain. Ensimmäinen versio Kelan terminologinen sanasto – Terveyteen liittyvät käsitteet (TSK 41) julkaistiin kesäkuussa.

Sanaston sisältö

Kelan terminologinen sanasto käsittelee ”Kelan termejä” eli Kelan maksamia etuuksia ja niihin liittyviä käsitteitä. Kelan vastuualueelle kuuluu valtaisa määrä erilaisia etuuksia, ja kuten sanaston alaotsikko pyrkii ilmaisemaan, nyt julkaistu versio sisältää niistä vain terveyteen liittyvät käsitteet. Sanastossa on käsitelty esimerkiksi sairaanhoitokorvauksia, sairausvakuutuslain mukaisia päivärahoja, työterveyshuoltoa, vammaisetuuksia ja Kelan järjestämää ja korvaamaa kuntoutusta sekä muutamia eläkkeitä. Mutta koska sanaston yhtenä tavoitteena on kehittää Kelan ja sen yhteistyötahojen välistä viestintää, mukaan on otettu myös sellaisia termejä, jotka eivät ole yksinomaan Kelan käyttämiä. Mukana on esimerkiksi lääkkeisiin ja työkyvyttömyyteen liittyviä termejä.

Kelan terminologisen sanaston ensimmäisessä julkaisuversiossa määritellään noin 300 käsitettä. Käsitteille annetaan suomenkieliset termisuositukset sekä vastineet ruotsiksi. Käsitteiden välisiä suhteita havainnollistetaan käsitekaavioilla.

Sanaston lähtökohtana ovat Suomen olot ja suomalainen lainsäädäntö, mikä on huomioitu ruotsin vastineiden valinnassa. Ensisijaisiksi ruotsinkielisiksi vastineiksi on pyritty valitsemaan sekä Suomessa että Ruotsissa vakiintuneita termejä. Joissakin tapauksissa on mukaan otettu sekä Suomessa että Ruotsissa käytössä olevia termejä, koska samaan käsitteeseen voidaan viitata eri termeillä Suomessa ja Ruotsissa.

eurooppalainen sairaanhoitokortti
mieluummin kuin: EU-sairaanhoitokortti; eurooppalainen sairausvakuutuskortti
sv   europeiskt sjukvårdskort n /FI/;
      europeiskt sjukförsäkringskort n /SE/
henkilötietoja sisältävä kortti, jonka haltijalla on oikeus julkiseen, lääketieteellisistä syistä välttämättömään sairaanhoitoon oleskellessaan toisessa EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä

Monta tekijää

Kelassa nimettiin vuonna 2006 Sähköisten potilasasiakirjojen termit ja hakusanat -työryhmä. Sen tehtävänä oli varmistaa, että sosiaalivakuutuksen sanasto huomioidaan Kelan tarvitsemalla tavalla suunniteltaessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä. Työryhmä totesi, että on tarvetta kehittää Kelan oma termistö käsitteiden välisine suhteineen, jotta voitaisiin hyödyntää Kelan ja sen yhteistyötahojen tietojärjestelmien kautta kertyvää sosiaaliturvaan liittyvää tietoa täysimittaisesti. Työryhmä totesi myös, ettei Kelassa ole sanastotyön asiantuntemusta, joten työhön tarvitaan ulkopuolista osaamista. Esiselvityksen jälkeen Kelan asiantuntijat aloittivat termiehdokkaiden keräämisen sanastoa varten keväällä 2007. Samana vuonna Sanastokeskus tuli mukaan työhön – aluksi terminvalintakokouksiin, myöhemmin vastaamaan käytännön sanastotyöstä, kuten sanastoaineiston valmistelusta ja sanaston tallennuksesta.

Kelan terminologisen sanaston laatimiseen ovat osallistuneet Kelan eri osastojen asiantuntijat, Sanastokeskus sekä Kelan omat kääntäjät ja yksi ulkopuolinen kääntäjä. Kelan asiantuntijalääkäri Tiina Telakiven panos oli ratkaiseva sanastotyön vauhtiin saattamisessa. Kelassa projektin vetäjänä on toiminut vastaava informaatikko Carita Bjon, ja Sanastokeskuksen edustajana on toiminut terminologi Sirpa Suhonen. Sanastoa on ollut laatimassa useita työryhmiä. Ne ovat muodostuneet sen mukaan, mitä aihepiiriä kulloinkin on käsitelty: esimerkiksi Kelan lääkekorvausryhmän asiantuntijat muodostivat työryhmän, joka käsitteli lääkekorvaukset ja muut lääkkeisiin liittyvät käsitteet. Koska asiantuntijat käsittelivät yleensä vain omaa osuuttaan sanastosta, projektin vetäjällä ja terminologilla on ollut kenties tavallistakin suurempi vastuu siitä, että sanasto pysyy yhtenäisenä ja että yhteen kohtaan tehdyt muutokset otetaan huomioon myös muissa vastaavissa kohdissa.

Työryhmien kokoaminen aihepiireittäin aiheutti myös joitain haasteita sanastotyölle. Yksi niistä oli sisältöasiantuntijoiden perehdyttäminen sanastotyöhön. Yleensä sanastoprojektin aluksi osanottajille pidetään lyhyt sanastotyön koulutus. Kelassa näin ei voitu menetellä, sillä perehdytystilaisuuksia olisi pitänyt järjestää jatkuvasti työryhmien vaihtuessa varsin nopeaan tahtiin. Ongelma ratkaistiin siten, että ennen projektin alkamista Kelassa järjestettiin sanastotyön peruskurssi, johon halukkaat saivat osallistua.

Toinen haaste aihepiireittäin kootuissa työryhmissä oli se, että Kelan yleiset käsitteet eivät oikeastaan olleet minkään ryhmän vastuulla. Kelan sanastossa on monia sellaisia käsitteitä, jotka ovat yhteisiä koko Kelalle ja laajemminkin. Tällaisia ovat muun muassa sosiaaliturvaan, henkilöihin (esim. vakuutettu), työ- ja toimintakykyyn sekä etuuksiin yleisellä tasolla liittyvät käsitteet. Tämä ongelma ratkaistiin siten, että eri aihepiirien asiantuntijoista koottiin ryhmä, joka kävi läpi yleiset käsitteet.

Näkökulman laajuus

Aina kun mahdollista määritelmistä pyrittiin tekemään sellaisia, että ne pätevät muuallakin kuin vain Kelan hoitaman sosiaaliturvan kohdalla. Huomautuksissa on sitten pyritty kertomaan sellaista tietoa, joka kyseisen käsitteen kohdalla liittyy nimenomaan Kelaan.

kuntoutuskuntouttaminen

sv    > rehabilitering; > habilitering
työ- tai toimintakyvyn ylläpitämiseen, parantamiseen tai palauttamiseen tähtäävä toiminta
        Kelan kuntoutus voi olla joko ammatillista tai lääkinnällistä, ja se sisältää kuntoutumisen kannalta tarpeellisen tutkimuksen ja hoidon. Kuntoutus perustuu yleensä kuntoutussuunnitelmaan ja sen toteutumisen arviointiin. Kuntoutus edellyttää moniammatillista yhteistyötä.
Kela järjestää Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaisesti vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta, vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta ja harkinnanvaraista kuntoutusta sekä tukee kuntoutuksen ajan toimeentuloa. Muita kuntoutusta järjestäviä tahoja ovat esimerkiksi kunnat, työeläkelaitokset, työhallinto ja vakuutusyhtiöt.
Ruotsin kielessä habilitering-termiä käytetään silloin, kun tarkoitetaan sellaista kuntoutusta, jolla pyritään saamaan aikaan työ- tai toimintakykyä. Tällainen tilanne on silloin, kun työ- ja toimintakyky ovat jääneet kehittymättä synnynnäisen tai varhaislapsuudessa saadun vamman vuoksi. Rehabilitering-termiä taas käytetään silloin, kun tarkoitetaan sellaista kuntoutusta, jolla pyritään palauttamaan työ- tai toimintakyky. Tällainen tilanne on silloin, kun työ- tai toimintakyky on heikentynyt myöhemmällä iällä sairauden tai tapaturman seurauksena.

Nyt julkaistun Kelan terminologisen sanaston aineisto oli lausunnolla kolme kertaa. Ensimmäisellä lausuntokierroksella pyydettiin lausuntoja sairaanhoitokorvausten ja sairausvakuutuksen päivärahojen käsitteisiin, toisella työterveyshuollon ja kolmannella eläkkeiden, vammaisetuuksien ja kuntoutuksen. Lausuntokierroksilla pyrittiin varmistamaan, että muiden tahojen kanssa yhteisiä käsitteitä ei määritellä vain Kelan näkökulmasta ja että muut saavat sanoa mielipiteensä niistäkin käsitteistä, jotka ovat Kelan ydinaluetta.

Lakien termeistä ja määritelmistä

Kelan terminologinen sanasto kuvaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmää lainsäädännön näkökulmasta. Eri etuuksista, niihin oikeutetuista henkilöistä ja tahoista sekä etuuksien suuruudesta määrätään useissa eri säädöksissä, joten lakitekstit ovat olleet tärkeitä lähteitä sanastotyössä. Lakien termit eivät valitettavasti aina ole kovin kuvaavia. Tällainen lakitermi on esimerkiksi kuntoutustuki. Se tarkoittaa määräajaksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä sellaiselle henkilölle, jonka työkyvyn arvioidaan palautuvan asianmukaisella hoidolla tai kuntoutuksella. Henkilö, jolle myönnetään kuntoutustuki, ei siis välttämättä saa lainkaan kuntoutusta. Koska termi on epäjohdonmukainen, kuntoutustukipäätöksen saanut saattaa jopa soittaa Kelaan ja kysyä, koska kuntoutus alkaa. Kyseessä on määräaikainen työkyvyttömyyseläke, ja tämä termi onkin annettu sanastossa synonyymiksi kuntoutustuelle. Laeissa olevia termejä ei kuitenkaan voi sivuuttaa sanastossa tai merkitä niitä hylättäväksi, sillä näitä virallisia termejä on käytettävä esimerkiksi etuuspäätöksissä.

Laeissa olevat termit saattavat myös kuvata huonosti käsitteiden välisiä suhteita. Tällaisia ovat esimerkiksi vammaisetuuksiin viittaavat termit. Yläkäsite on vammaisetuus eli etuus, jota voidaan maksaa vammaiselle tai pitkäaikaisesti sairaalle henkilölle. Vammaisetuuksia ovat alle 16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki, eläkettä saavan hoitotuki ja ruokavaliokorvaus. Yksikään näistä alakäsitteistä ei siis ole nimeltään vammaisetuus. Syynä tilanteeseen lienee se, että aiemmin näistä etuuksista säädettiin eri laeissa, esimerkiksi eläkettä saavan hoitotuki oli kansaneläkkeen osa ja nimeltään eläkkeensaajien hoitotuki. Alle 16-vuotiaan vammaistuki oli nimeltään lapsen hoitotuki ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuki oli vain vammaistuki, ja niistä oli oma laki. Ruokavaliokorvaus maksettiin joko vammaistukena tai eläkkeensaajien hoitotukena. Lainsäädäntöä uudistettaessa nämä kaikki vammaisetuudet yhttiin lakiin vammaisetuuksista. Lainsäädäntöä muutettaessa termien välistä suhdetta ei otettu huomioon niin, että alakäsitteen nimitykseksi olisi tullut esimerkiksi alle 16-vuotiaan vammaisetuus. Tosin siitäkin voidaan keskustella, onko se hyvä termi. Aiempaa nimitystä lapsen hoitotuki olisi lyhyytensä vuoksi helpompi käyttää viestinnässä. Lisäksi jotkut aiemmin lapselleen hoitotukea saaneista vanhemmista kokivat vammaistuki-termin leimaavaksi, sillä kaikki tukea saavat lapset eivät ole vammaisia. Lisäksi jotkut kokevat, että koko vammaisetuus-termi on ristiriitainen, koska siitä ei ole etua, että on vammainen. Edellä mainituista ongelmista huolimatta Kelan on käytettävä laissa käyttöön otettuja termejä.

Laeissa olevat määritelmät eivät myöskään usein ole sellaisenaan käyttökelpoisia terminologisissa sanastoissa. Sama käsite on esimerkiksi saatettu määritellä eri tavalla eri laeissa. Kelan sanastossa yksi tällainen käsite on työkyvyttömyys. Se on nyt määritelty sanastossa yleisesti ”sairauden tai vamman aiheuttama työkyvyn heikkeneminen siten, että henkilö ei kykene tekemään työtä”. Määritelmä pätee kaikkiin Kelan hoitamiin etuuksiin, joita myönnetään työkyvyttömyyden perusteella, kuten sairauspäivärahoihin, työkyvyttömyyseläkkeisiin ja kuntoutukseen. Termitietueen huomautuksessa on kerrottu, että työkyvyttömyyden käsite on lainsäädännössä määritelty eri tavoin eri etuuksien näkökulmasta, minkä jälkeen sanastossa annetaan eri lakien määritelmät työkyvyttömyydelle.

Mihin tarkoitukseen?

Kelan terminologinen sanasto on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat tietoa siitä, mitkä ovat suositeltavat Kelan hoitaman sosiaaliturvan termit ja mitä ne tarkoittavat. Sanasto on hyvä apuväline esimerkiksi lainvalmistelijoille, tiedottajille, toimittajille ja kääntäjille. Sanaston yksi tärkeä kohderyhmä ovat Kelan omat työntekijät. Suuressa organisaatiossa kaikki eivät suinkaan tunne jokaista Kelan maksamaa etuutta tai eri yksiköissä saattaa olla erilainen näkemys siitä, mitä jokin termi tarkoittaa. Sanastolla voidaan siis helpottaa ja yhtenäistää viestintää Kelan sisällä. Varsinkin uudelle kelalaiselle sanastosta on apua asioita opetellessa. Ja toki siitä hyötyvät muutkin kuin sosiaalialan asiantuntijat, vaikkapa Kelan asiakkaat.

Alun perin sanastohanke lähti liikkeelle tietojärjestelmien kehittämisestä, sillä sysäyksen sanaston laadinnalle antoi parhaillaan rakennettava Kansallinen Terveysarkisto KanTa siihen liittyvine palveluineen (sähköisten reseptien tietokanta eli eResepti, kansallinen lääketietokanta, sähköinen potilastiedon arkisto eli eArkisto sekä kansalaisten resepti- ja potilastietojen katselu verkossa eli Omien tietojen katselu). Tietojärjestelmien suunnittelun, käytön ja mahdollisen yhdistämisen tukeminen onkin yhä merkittävämpi syy tehdä sanastotyötä. Tietojärjestelmätyö edellyttää yhtenäistä termien käyttöä ja sitä, että kaikki tahot tarkoittavat termeillä samaa asiaa. Tavoitteena on siis sanasto, joka tukee sekä ihmisten välistä että tietojärjestelmien kautta kulkevaa viestintää.

Sanaston tulevaisuus

Työ Kelan terminologisen sanaston parissa jatkuu. Tämän vuoden aikana määritellään lisää eläkekäsitteitä. Sen lisäksi sanaston käsitekuvaukset käännetään ruotsiksi, joten ensi vuoden puolella tavoitteena on julkaista uusi, laajennettu versio sanastosta. Toivomme myös, että sanastotyö jatkuu tulevina vuosina, sillä useita Kelan maksamia etuuksia on vielä käsittelemättä, kuten asumisen tuet, perhe-etuudet, opintotuki, asevelvollisen tuet ja Kelan hoitama työttömyysturva. Sanastoa on myös syytä päivittää, jotta se pysyisi luotettavana ja ajantasaisena lähteenä niille, jotka sitä tarvitsevat. On myös toivottu, että sanaston kielivalikoimaa laajennettaisiin käsittämään muitakin kieliä kuin suomi ja ruotsi.

Sanasto on julkaistu sekä Sanastokeskus TSK:n että Kelan sivuilla PDF-muodossa (TSK:n osoitteessa www.tsk.fi/tiedostot/pdf/Kelan_terminologinen_sanasto_1.pdf ja Kelan osoitteessa www.kela.fi/termit) ja Sanastokeskuksen TEPA-termipankissa (www.tsk.fi/tepa).