Monistetusta vihkosesta verkkolehdeksi – Terminfo-lehti täytti 30 vuotta

Anu Ylisalmi

Sanastokeskuksen tiedotus- ja jäsenlehti Terminfo on tänä vuonna ilmestynyt jo 30 vuoden ajan. Lehden ensimmäinen numero – tuolloin vielä TSK tiedottaa -nimellä – ilmestyi keväällä 1980. Ensimmäisessä lehdessä julkaistiin muun muassa Sanastokeskuksen ensimmäisen toiminnanjohtajan ja silloisen hallituksen jäsenen Osmo Rannan aiheeltaan vieläkin ajankohtainen artikkeli termien teknologia ja tekniikka käytöstä sekä selvitys Sanastokeskuksen palveluista.

Vuonna 1980 lehti ilmestyi kaksi kertaa ja se jaettiin Sanastokeskuksen jäsenille ilmaisena näytenumerona. Vuodesta 1981 lähtien lehti on ollut tilauksesta kaikkien saatavilla ja Sanastokeskuksen jäsenet saavat lehden edelleen jäsenetuna.

Nykyisen Terminfo-nimensä tiedotuslehti sai vuonna 1981. Nimen keksi Ulla Laurén, silloisen hallituksen jäsenen, ruotsin kielen professori Christer Laurénin vaimo. Vuodesta 1981 lähtien Terminfo on ilmestynyt säännöllisesti neljä kertaa vuodessa lukuun ottamatta vuosia 1992–1995, jolloin lehdestä ilmestyi peräti kuusi numeroa vuodessa.

Lehden sisältö heijastelee omaa aikaansa

Terminfon sisällöt ovat aina heijastelleet vahvasti aikaansa. Vuonna 1980 Terminfossa käsiteltiin Neuvostoliiton teollisuuden ja ulkomaankaupan järjestelmiin liittyviä termikysymyksiä sekä kerrottiin, että Kotimaisten kielten tutkimuskeskus saisi todennäköisesti pian oman tietokoneen, jota Sanastokeskuskin pääsisi käyttämään. Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden aikoihin vuonna 1986 Terminfossa käsiteltiin ydinvoimaloihin liittyvää termistöä.

1990-luvun alkupuolen muotiteema Terminfossa oli Euroopan yhteisöön liittyvät termit. Esimerkiksi Terminfon numerossa 1/1992 julkaistiin lehden silloisen päätoimittajan Lari Kauppisen laatima minisanasto otsikolla Euroopan yhdentymisen elimiä. 1990-luvulta lähtien tietotekniikkaan liittyvät termit ovat olleet lehdessä säännöllisesti esillä.

1980- ja 1990-luvulla Terminfossa julkaistiin silloin tällöin terminetsintäkuulutuksia, kun Sanastokeskuksen omista aineistoista ei ollut löytynyt ratkaisua termipulmaan. Esimerkiksi numerossa 5/1993 etsittiin termin jätkänkynttilä vastineita ruotsiksi ja englanniksi. Numerossa 1/1994 kerrottiin etsintäkuulutuksen tuloksista näin: ”Muutama päivä lehden ilmestymisen jälkeen päätoimittajan pöytä oli täyttynyt kirjeistä, telekopioista ja puhelinviesteistä, jotka yhtä lukuun ottamatta kaikki koskivat jätkänkynttilän ruotsinkielistä vastinetta.” Vielä 2000-luvullakin Terminfon toimitus on silloin tällöin etsintäkuuluttanut joitakin termejä, mutta vastauksia ei ole tullut 90-luvun malliin.

Muutoksia ulkoasussa ja tekniikassa

Kolmen ensimmäisen ilmestymisvuotensa ajan Terminfo ilmestyi monistettuna. ”Kirjoitin lehden sivut puhtaaksi pallokirjoituskoneella, monistin, taitoin lehdeksi ja nidoin yhteen”, muistelee Seija Suonuuti, joka oli tuohon aikaan Sanastokeskuksessa harjoittelijana. Suonuuti piirsi lehden ensimmäiset kannet sekä suuren osan muustakin alkuvuosien kuvituksesta. Vuoden 1984 alusta lehti muuttui kaksipalstaiseksi ja alkoi ilmestyä painettuna. Yhteistyökumppanina oli Ensio Vilkon kuumalatomo Riviset, joka painatti latomansa sivut Lomakemiehillä.

Terminfon ulkoasu on vuosien varrella pariin otteeseen muuttunut. Vuoteen 1988 asti Terminfo toimitettiin kokonaan Sanastokeskuksessa, mutta vuoden 1988 alussa Terminfon kustantajaksi tuli Valtion Painatuskeskus (nyk. Oy Edita Ab), ja monet rutiinitehtävät, kuten tilaajarekisterin hoito, laskutus ja postitus siirtyivät samalla pois Sanastokeskuksesta. Lehti sai tällöin myös uuden ulkoasun. Valtion Painatuskeskuksen tultua kuvioihin lehden taitto siirtyi muutamaksi vuodeksi pois Sanastokeskuksesta, mutta 1990-luvun puolivälissä taitto otettiin takaisin Sanastokeskuksen tehtäväksi – WordPerfect-tekstinkäsittelyohjelmalla.

Vuonna 1988 luotu ulkoasu säilyi ennallaan yli kymmenen vuoden ajan. Vuonna 1999 Terminfon kustantaminen siirtyi Stellatumille. Terminfon täyttäessä 20 vuotta vuonna 2000 lehti sai nykyisen ilmeensä ja ulkoasunsa, joka on graafisen suunnittelijan Michael Diedrichsin käsialaa. Tällöin lehden taitossa siirryttiin käyttämään Adobe InDesign -taitto-ohjelmaa.

Lehden sisältö kehittyy

2000-luvulla lehdessä on annettu entistä enemmän tilaa Suomessa käynnissä oleville sanastohankkeille sekä alaa koskeville opinnäytetöille ja tutkimushankkeille. Vaikka Suomessa ei järjestetä varsinaista terminologiksi valmistavaa koulutusta, alalla ilmestyy tasaiseen tahtiin alan opinnäytteitä. Lehdessä esitellään myös terminologia-alan kansainvälisiä tapahtumia, joissa Sanastokeskuksen terminologit ovat olleet mukana.

Terminfon sisältöön ovat perinteisesti kuuluneet myös minisanastot. Pienet sanastot erikoisaloilta ovat Sanastokeskuksen terminologien tai harjoittelijoiden tekemiä ja niistä on varmasti hyötyä ja iloa lehden lukijoille. Vuonna 2010 lehdessä julkaistiin pitkästä aikaa oikea minisanasto, kun Sanastokeskuksessa kesän harjoittelijana ollut Outi Talja laati minisanaston biopolttoaineista. Pieni kahden–kolmenkymmenen käsitteen sanasto valottaa tuntematonta aihetta helposti ja selkeästi, ja sen avulla on mahdollisuus aloittaa laajempikin sanastohanke.

Vuosien myötä Terminfoon on ilmestynyt vakituisia palstoja. Ajankohtaisilla termiasioilla oma palsta on ollut alusta asti. Palstan otsikkona oli aluksi Termineuvonnan päiväkirjasta, sitten Termipalvelusta poimittua ja nykyään Termiharava. Myös terminologia-alalla ilmestynyttä kirjallisuutta on Terminfossa nostettu esiin, ensin harvemmin otsikolla Kirjauutuuksia ja 1990-luvun loppupuolelta lähtien säännöllisemmin otsikolla Kirjallisuutta.

2000-luvun Terminfo tarjoaa edelleen tietoa ajankohtaisista sanastohankkeista, sanastoista ja termeistä, mutta uutuutena lehteen ovat tulleet haastattelu ja vieraskynä. Henkilöhaastattelut aloitettiin numerosta 2/2000 haastattelemalla silloista hallituksen puheenjohtajaa Mikael Reuteria. Henkilöhaastattelujen tarkoituksena on kertoa laajemmin ihmisistä, jotka vaikuttavat terminologian ja sanastotyön alalla Suomessa ja muualla maailmassa. Vieraskynä ilmestyi lehteen uutena palstana numerossa 4/2002. Palstalla alan ihmiset kirjoittavat kolumneja terminologiasta ja sanastollisista näkökulmista.

Lehdessä on alkuvuosista lähtien huomioitu myös muut kuin suomenkieliset lukijat. Aluksi lehden artikkelien tiivistelmät julkaistiin ruotsiksi, mutta vuonna 1991 tiivistelmien kieleksi vaihdettiin englanti, jotta lehti tavoittaisi paremmin kansainvälisiä lukijoita. Tiivistelmien avulla lehden kansainväliset lukijat saavat makua siitä, mitä aiheita Suomessa käsitellään sanastotyön ja terminologian alalla. Lehdessä julkaistaan aika ajoin myös ruotsin- tai englanninkielisiä artikkeleita.

Paperilehden rinnalle verkkojulkaisu

Lehden täytettyä 30 vuotta Terminfon julkaiseminen muuttuu uudelleen, kun tästä numerosta alkaen paperilehti saa rinnalleen verkkojulkaisun. Verkkojulkaisua on suunniteltu jo useamman vuoden ajan, mutta tänä vuonna suunnitelmat vihdoin toteutuvat. Paperinen lehti säilyttää kuitenkin edelleen asemansa, eikä pelkkää verkkojulkaisua voi tilata. Verkkojulkaisu tuo lisäarvoa ja parantaa lehden hyödynnettävyyttä muun muassa erilaisten hakemistojen muodossa.

Osia Terminfosta on julkaistu Sanastokeskuksen verkkosivuilla jo vuodesta 1996 lähtien. Jokaisen numeron sisällysluettelot ja englanninkieliset lyhennelmät sekä satunnaisia artikkeleita on luettavissa osoitteessa www.tsk.fi/tsk/terminfo. Lisäksi lehden sivuille on kerätty termihakemistot vuosina 1994–2009 ilmestyneistä numeroista.