Pääkirjoitus: Käsitetyön alalla tapahtuu – osa II

Katri Seppälä

Käsitetyötä voidaan jatkaa tietoteknisten ratkaisujen ja itsenäisten työntekijöiden ansiosta myös koronaepidemian aikaan, sillä poikkeusolot eivät ainakaan toistaiseksi ole lamaannuttaneet Sanastokeskuksen asiakkaiden toimintaa. Sanastotyön alalla on voitu aloittaa etätyönä jopa uusia projekteja, joista esimerkkinä mainittakoon Suomen metsäkeskuksen käynnistämä Metsäalan sanastot -projekti. Sen tiimoilta järjestettiin 26.3.2020 myös ensimmäinen osa metsäalan sanastoyhteistyötä pohjustavasta webinaarisarjasta.

Kulttuurintutkimuksen opinnot johtivatkin tilastojen pariin – haastattelussa Tilastokeskuksen Saija Ylönen

Ville Punsar

Saija Ylönen

Saija Ylönen aloitti Sanastokeskuksen hallituksessa vuoden 2019 alussa. Henkilöhaastattelussa Ylönen kertoo, kuinka kulttuurintutkimuksen opinnot johtivat hänet töihin Tilastokeskukseen metatietojärjestelmien pariin. Sanastokeskuksen hallitusjäsenyytensä myötä Ylönen on päässyt seuraamaan sanastotyötä entistä lähempää ja ymmärtänyt, kuinka tärkeää sanastoprojektien aikatauluttaminen ja aikataulujen noudattaminen on. Sanastokeskuksen työlle ja osaamiselle on Ylösen mukaan tilausta etenkin nyt, kun semanttiseen yhteentoimivuuteen panostetaan systemaattisesti.

Asevelvollisuuden käsitteiden ja termien merkitys kansalaisen maanpuolustussuhteen rakentajina

Jere Paldanius & Jarkko Kosonen

Jere Paldanius ja Jarkko Kosonen pohtivat artikkelissaan asevelvollisuuden termistön ja käsitteiden ongelmia sekä sitä, miten asevelvollisuuteen liittyvät termit ja viestintä vaikuttavat kansalaisen maanpuolustussuhteen ja -käsitysten rakentumiseen. Läpinäkymättömät termit voivat esimerkiksi antaa puolustusvoimiin ja asevelvollisuuslakeihin perehtymättömälle kansalaiselle väärän kuvan niistä ilmiöistä, joita niiden on tarkoitus kuvata. Terminologisten menetelmien avulla termistöä ja käsitteistöä voidaan kuitenkin kehittää vastaamaan paremmin nykyaikaisen asevelvollisuusviestinnän tarpeisiin. Olisi myös suositeltavaa, että terminologian asiantuntijoita otettaisiin mukaan säädösten valmisteluun.

Yhteistä sanastotyötä - Sosiaali-, terveys- sekä työ- ja elinkeinoalojen yhteisten palvelujen käsitteet

Sirpa Suhonen

Vuonna 2019 laadittu Sosiaali-, terveys- sekä työ- ja elinkeinoalojen yhteisten palvelujen sanasto on esimerkki usean toimialan yhteistyönä laaditusta sanastosta. Sanastoprojekti oli työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteinen hanke, jonka tavoitteena oli laatia ministeriöiden yhteistyön näkökulmasta keskeisille palveluille harmonisoidut käsitekuvaukset ja määritellä käsitteet siten, että niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi molempien ministeriöiden säädösvalmistelussa. Sanastossa on 34 käsitettä, jotka liittyvät palvelujen lisäksi suunnitelmiin ja henkilöihin.

Pörssitiedottamisen sanasto

Ville Punsar

Pörssitiedottamisen minisanastossa esitellään 11 käsitettä, jotka liittyvät pörssitiedottamiseen ja listayhtiöiden yleisiin viestintävelvoitteisiin. Idea sanastoon kumpusi tulosvaroitus-käsitteestä, jonka käyttö vaihtelee tekstilajeittain: yhtäällä sitä käytetään yleisesti, toisaalla taas vähemmän tai ei lainkaan. Näin ollen tulosvaroituksen tarkka merkitys ja suhde lähikäsitteisiin ei välttämättä ole täysin selvä, ainakaan maallikoille. Pörssitiedottamisen sanastossa tulosvaroitus määritellään tarkasti, ja sen suhdetta lähikäsitteisiinsä havainnollistetaan kaavion avulla.

Tilaa syöte Terminfo RSS